Tulevaisuuden työelämä – kun olet yhtä aikaa opiskelija, työntekijä ja yrittäjä


Olen ollut töissä kuuden eri työantajan palveluksessa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla (Akkukauppa Kemppainen Oy, Kajaani; Kainuun Ympäristökeskus, Kajaani; Oulun yliopisto, Oulu; AEL, Helsinki; Euroopan kemikaalivirasto, Helsinki; sekä Kainuun Etu Oy, Kajaani). Suurin osa on ollut määräaikaisia työsuhteita, viimeisin osa-aikainenkin. Euroopan kemikaalivirastossa toimittiin EU:n työlainsäädännön mukaan, joka paikoin poikkesi Suomen vastaavasta. Yrittäjän arkeen taas tutustuttaa erinomaisesti mieheni, joka on pääomistaja ja toimitusjohtaja pienessä sähkösuunnittelu-yrityksessä.

Nykyinen suomalainen järjestelmä vaikuttaa perustuvan ajatukseen vakiintuneista työurista. Ensin käydään koulu, ja opiskellaan ammattiin. Sitten mennään töihin, ehkä vaihdetaan työpaikkaa. Ja lopulta jäädään eläkkeelle. Ihan toimiva systeemi, näihin päiviin asti.

Työurat

Nyt kuitenkin maailma muuttuu yhä nopeammin, ja työelämä myös. Pätkätyöt, itsensä työllistäminen, osa-aikaisuus, jatkuva osaamisen ylläpitäminen ja alan vaihtaminen ovat arkipäivää. Nykyinen järjestelmä luokittelee ihminen on joko työttömäksi, työlliseksi, sairaaksi, opiskelijaksi, yrittäjäksi tai eläkeläiseksi. Yritäpä olla näistä useampaa. Paikoin onnistuu, mutta aina ei kovin helposti.

Pitäisi onnistua, nykyistä huomattavasti paremmin. Vaikka ilmaisen rahan jakaminen ei periaatteellisella tasolla kuulosta minusta hyvältä, en ole keksinyt perustuloa parempaa ratkaisua tukemaan tätä asiaa. Perustulossa jokainen saisi tietyn summan rahaa kuukaudessa riippumatta mistään. Tämä raha korvaisi esimerkiksi työttömyyskorvauksen ja opintotuen. Perustulon hyvä puoli on se, että sen jälkeen ei tarvitsisi määritellä, mikä olet. Opiskelet, jos sinulla on opiskelupaikka. Voit olla myös töissä, esimerkiksi osa-aikaisesti. Voit toimia yrittäjänä, ja silti sinulla on jonkinasteinen turva. Nythän yrittäjä saa työttömyyskorvausta vasta lopetettuaan liiketoiminnan. Samoin, työn tekeminen olisi aina kannattavaa. Perustulon euromäärä on keskeinen: sen pitäisi olla riittävä ettei tarvita suunnatonta byrokratiaa tarveharkintaisten tukien viidakkoon, mutta riittävän alhainen kannustaakseen työntekoon.

Työaika

Systeemi on myös aika joustamaton työntekijöille. Paikoin lain & asetusten vuoksi ja paikoin tottumusten. Tietotyössä, jota minä pääosin olen tehnyt ja jota monen työt ovat & etenkin tulevat olemaan, harvoin on oikeasti väliä, missä ja milloin työtä tehdään. Pääasia on, että hommat hoidetaan hyvin ja asiat etenevät.

Tradenomiliiton heinäkuussa 2014 uutisoitu ehdotus työaikalain muuttamisesta on todella hyvä.
”Sovelletaan ylempään toimihenkilöön, joka pääsääntöisesti määrittelee itse työaikansa. Voi itsenäisesti vaikuttaa omaan työaikaansa, työtehtäviinsä ja työnsä käytännön järjestelyihin.

Vuorokautista tai viikoittaista työaikaa ei olisi. Työntekijän säännöllinen työaika olisi 160 tuntia kuukaudessa.

Säännöllisen kuukausittaisen työajan voisi ylittää työntekijän omasta aloitteesta 330 tuntia vuodessa. Ylityö edellyttäisi työntekijän suostumusta. Ylityötä voisi teettää maksimissaan 330 tuntia vuodessa. Yli- ja lisätyö korvattaisiin rahana tai vapaana tunti tunnista.

Sunnuntai- ja lauantaityötä ei noteerattaisi erikseen. Työntekijä voisi päättää lepoajan ajankohdasta itse. Lakiin tulisi säännös myös työaikapankista.”

Tällainen olisi nykypäivää. Myöskään työntekopaikkaa ei pitäisi määritellä niin tarkasti. Töitä tehdään siellä, missä se on järkevintä. Kun on kokouksia, koulutusta tai muuta, sitten kokoonnutaan. Kun työn tekemiseen riittää tietokone, nettiyhteys ja puhelin, ei työntekopaikkaa pitäisi määritellä. Jäykät työnantajan ja –tekijän väliset etätyösopimukset olisivat siten monella historiaa.

Lomat

Kun teet vuoden-parin mittaisia määräaikaisia töitä, Suomen lomanmääräytymissysteemiä ei voi sanoa optimaaliseksi. Esimerkiksi: aloitat kahden vuoden määräaikaisen työsuhteen vuoden alussa. Ensimmäiselle kesälle saat kuusi lomapäivää. Jälkimmäiselle kesälle saat jopa kahdeksan viikon kesäloman, koska pidät normaalin kertyneen kesäloman lisäksi myös sinä vuonna kertyneet lomat. Lomat kun monesti pitää pitää vapaina ennen työsuhteen päättymistä – ja nimenomaan vapaina. Tällainen tilanne minulla oli sekä Kainuun Edulla että AEL:ssä – ensin ei kertyneitä lomapäiviä käytännössä yhtään ja seuraavana vuonna ylimäärin.

Kemikaalivirastossa noudatettiin EU:n työlainsäädäntöä, joka oli tältä osin paljon järkevämpi. Sinulle kertyi kaksi lomapäivää kuukaudessa. Lomapäivät laskettiin vuosittain ja sait käyttää lomapäiviä kuten esimiehesi kanssa sovit. Lomia sai siirtää maksimissaan 12 päivää seuraavalle vuodelle, hyvästä syystä enemmän. Minun työsuhteeni alkoi toukokuun alussa, ja sain pitää kolmisen viikkoa lomaa jo ensimmäisenä vuotena. Vastaavasti työsuhteen loppuun ei jäänyt suunnattomia määriä lomapäiviä.

Eläke

Syksyllä 2014 sorvattu eläkeratkaisu on hyvä ainakin siinä, että eläkeikää päätettiin nostaa. Hyvää on myös mahdollisuus jäädä aiemmin eläkkeelle, jos tekee kuormittavaa työtä. Korkeasti koulutettujen ammattijärjestön, Akavan, kritiikki siitä, että eläkekertymän pitäisi työuran loppupäässä olla suurempi kuin alussa, on myös perusteltu. Kun olet koulun penkillä, etkä tekemässä töitä, eläkettä karttuu vähemmän, jos asiaa ei kompensoida muutoin. Nykypäivänä ei voi luottaa siihen, että korkeampi koulutus takaisi korkeammat tulot.

Elinajanodotteen huomioiminen eläkeiän määräytymisessä olisi paikallaan. Hyvinkoulutetut, kevyttä työtä tekevät naiset elävät todennäköisesti pidempään kuin duunarimiehet. Reilua olisi, että tämä huomioitaisiin eläkeiässä.

Tulevaisuudessa nykymallin mukaista selkeää viimeistä työpäivää tuskin tulee olemaan. Päivään x asti olet töissä normaalisti, ja päivän x jälkeen et enää ollenkaan. Eläkkeelle siirtyminen tullee olemaan huomattavasti joustavampaa osa-aikaisuuksien, määräaikaisuuksien ja itsensä työllistämisten vuoksi. Ja hyvä niin.

Share Button

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.