{"id":1005,"date":"2016-10-21T22:08:33","date_gmt":"2016-10-21T19:08:33","guid":{"rendered":"http:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/?p=1005"},"modified":"2019-01-11T11:37:50","modified_gmt":"2019-01-11T09:37:50","slug":"missa-minun-pitaisi-asua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/missa-minun-pitaisi-asua\/","title":{"rendered":"Miss\u00e4 minun pit\u00e4isi asua?"},"content":{"rendered":"

VATT:n mukaan talouspoliittisesti\u00a0ihmisen kannattaisi muuttaa sinne, mist\u00e4 h\u00e4n saisi parhaan palkan.<\/a> ”Otetaan esimerkiksi Liisa. H\u00e4n saisi toisesta ihan yht\u00e4 kivasta kunnasta ty\u00f6paikan, jossa h\u00e4nen bruttopalkkansa nousisi 800 euroa. Asuminen olisi kuitenkin uudella alueella 600 euroa kalliimpaa. Verotus vie Liisan palkasta 300 euroa. Liisa ei muuta, koska h\u00e4nen nettotulonsa kasvaisivat vain 500 euroa, mutta asumiskulut 600 euroa. Yhteiskunnalle Liisan p\u00e4\u00e4t\u00f6s on huono, koska kaikki kansalaiset olisivat hy\u00f6tyneet 300 euron kasvusta verokertym\u00e4\u00e4n. Muut olisivat voineet siis vaikka maksaa Liisalle 150 euroa muutosta ja silti alentaa omaa verotustaan j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4ll\u00e4 150 eurolla. Kaikki olisivat hy\u00f6tyneet, niin Liisa kuin muutkin kansalaiset.” VATT:n tutkijat toteavat toki my\u00f6s: ”Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta ihmisi\u00e4 ei pit\u00e4isi erityisesti kannustaa asumaan miss\u00e4\u00e4n.”<\/p>\n

J\u00e4in silt\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 minun oikein\u00a0kannattaisi asua?\u00a0Palkkatasoni oli(si) Helsingiss\u00e4 huomattavasti Kajaania korkeampi. Maksaisin siis enemm\u00e4n veroja. Eli minun kannattaisi muuttaa Helsinkiin.<\/p>\n

Niink\u00f6h\u00e4n?<\/p>\n

a)\u00a0Miss\u00e4 ihmisten ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 kannattaisi asua? Jos ajatellaan vain euroja. VATT:n mukaan minun kannattaisi asua Helsingiss\u00e4. Kannattaisiko el\u00e4kel\u00e4is\u00e4itinikin? Ent\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n kaverini? Varmaankaan\u00a0ei kannattaisi. ”Viev\u00e4t vain asunnot ja nostavat entisest\u00e4\u00e4n asumisen hintaa ja kuluttavat asumistukea.” Miss\u00e4 raja sitten vedet\u00e4\u00e4n? Kannattako p\u00e4tk\u00e4t\u00f6iden per\u00e4ss\u00e4 muuttaa, jos jatkosta ei ole varmuutta? Jos el\u00e4keik\u00e4 on l\u00e4hell\u00e4, kannattaako menn\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ruuhkia ja luomaan lis\u00e4rakennuspainetta?<\/p>\n

b)\u00a0V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4\u00a0kokonaistaloudellisesti minun kannattaa asua Kajaanissa eik\u00e4 Helsingiss\u00e4. Koska oletan, ettei ole kenenk\u00e4\u00e4n mielest\u00e4 toivottavaa, ett\u00e4 koko Suomi pakkautuu muutamaan kasvukeskukseen. Kuitenkin kaikille on parempi, mit\u00e4 taloudellisesti omavaraisemmin kukin seutu pystyy toimimaan. Mit\u00e4 parempi huoltosuhde ja mit\u00e4 suuremmat paikalliset verotulot, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tarvitaan esim. valtionosuuksien tasauksia ja muita tulonsiirtoja. Taloudellisen omavaraisuuden osalta keskeisi\u00e4 ovat nimenomaan ne henkil\u00f6t, joiden palkkataso olisi jossain muualla todenn\u00e4k\u00f6isesti parempi. Se yritt\u00e4j\u00e4, joka luo t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6paikkoja, saisi todenn\u00e4k\u00f6isesti kasvukeskuksissa parempaa palkkaa. Miss\u00e4 heid\u00e4n(\/meid\u00e4n) nyt sitten loppupeleiss\u00e4 kannattaakaan asua?<\/p>\n

\"Tasapuolisuuden<\/a>

Tasapuolisuuden nimiss\u00e4 kuva Singaporesta, joka on muuten my\u00f6s aikamoisen kiva asuinpaikka.<\/p><\/div>\n

c) Muuttamalla kasvukeskuksiin\u00a0lis\u00e4isimme osaltamme lis\u00e4rakennuspainetta. Miksi me ollaan nyt tekem\u00e4ss\u00e4 valtavaa asumisen infran uudelleenj\u00e4rjestely\u00e4?\u00a0Tyhji\u00e4 taloja \u00f6ytyy, teille mahtuisi kulkijoita – ja sitten toisaalla pit\u00e4\u00e4 rakentaa valtavasti lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki mahtuvat asumaan ja olemaan. Ekologisestihan t\u00e4ss\u00e4 ei mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4. Mutta onko taloudellisestikaan? Muuten kuin, ett\u00e4 BKT kasvaa kuten se kasvaa rikotun ikkunan korjaamisestakin.<\/p>\n

d) Joko joku on ehtinyt ajatella, ett\u00e4 mutta kun ne ty\u00f6paikat ovat muualla. Niin ovat, mutta niit\u00e4 on my\u00f6s Kainuussa. Avoimien ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut, ja ty\u00f6llisyysaste parantunut viime syksyst\u00e4. Kainuussa. Ja Ahvenanmaalla. Meill\u00e4 on pula mm. terveydenhuoltoalan henkil\u00f6kunnasta,\u00a0metallialan ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 ja koodareista.<\/p>\n

e) Lopuksi viel\u00e4 inhimillinen n\u00e4k\u00f6kulma. Siit\u00e4 ensimm\u00e4inen osa on se, ett\u00e4 kotiseutu on monelle t\u00e4rke\u00e4.\u00a0Moni haluaa asua l\u00e4hell\u00e4 l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n. Kahden viime vuoden aikana muodostunut kolmen sukupolven ketju – l\u00e4heinen sellainen – on aivan \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n arvokas. Uskalla sanoa, ett\u00e4 meille kaikille. Inhimillisen n\u00e4k\u00f6kulman toinen osa on universaali heikoimmista huolehtiminen. Fakta on, ett\u00e4 esim.\u00a0Kainuussa asuu vanhaa ja sairasta v\u00e4ke\u00e4 enemm\u00e4n kuin muualla maassa keskim\u00e4\u00e4rin. Minusta meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kaikista huolta. Miksi sitten erilaiset tulonsiirrot ahdistavat niin paljon?<\/p>\n

\"Share<\/a>