{"id":1183,"date":"2017-11-29T11:13:24","date_gmt":"2017-11-29T09:13:24","guid":{"rendered":"http:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/?p=1183"},"modified":"2019-01-11T22:00:53","modified_gmt":"2019-01-11T20:00:53","slug":"kohti-kestavaa-ja-monimuotoista-metsataloutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/kohti-kestavaa-ja-monimuotoista-metsataloutta\/","title":{"rendered":"Kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja monimuotoista mets\u00e4taloutta"},"content":{"rendered":"
\n
<\/div>\n
Mets\u00e4lajien monimuotoisuus heikkenee. Ihmisten arvot muuttuvat. Ilmastonmuutos tulee saada hallintaan.<\/span><\/div>\n<\/div>\n
\n
\n

N\u00e4m\u00e4 ovat asioita, joihin my\u00f6s suomalaisen mets\u00e4talouden on kyett\u00e4v\u00e4 vastaamaan. Ihan aluksi, ettei j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi: Minusta puu on erinomainen materiaali ja Suomessa kannattaa sit\u00e4 tuottaa.<\/p>\n

Metsiin liittyv\u00e4 osaaminen on Suomessa hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla, ja todella paljon todella hyvi\u00e4 asioita tehd\u00e4\u00e4n jo nyt. Esimerkkej\u00e4 ovat luonnon monimuotoisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta talousmetsiin j\u00e4tett\u00e4v\u00e4t s\u00e4\u00e4st\u00f6puut ja ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n kannalta puurakentaminen.<\/p>\n

Kyse onkin m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja tavasta. Luonnonvarakeskus arvioi, kuinka paljon puuta voi teknis-taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4sti hakata. T\u00e4h\u00e4n (noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa) viitataan usein metsien kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4. Kyse on kuitenkin vain teknis-taloudellisesta kest\u00e4vyydest\u00e4. Siin\u00e4 ei ole huomioitu mets\u00e4luonnon monimuotoisuutta eik\u00e4 mets\u00e4talouden sosiaalista hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n

Mets\u00e4luonnon monimuotoisuus siis heikkenee edelleen. Viimeisin lajien monimuotoisuusinventointi on valmistunut 2010, ja nyt aloitellaan seuraavan tekemist\u00e4. Se valmistuu vuonna 2020. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n suojelualueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, etenk\u00e4\u00e4n Etel\u00e4-Suomen metsien osalta, ei ole saavutettu tavoitetta. Monimuotoisuuden heikkeneminen on yksinkertaisesti saatava pys\u00e4ytetty\u00e4.<\/p>\n

Sosiaalisella hyv\u00e4ksytt\u00e4vyydell\u00e4 tarkoitan sit\u00e4, miten ihmiset kokevat mets\u00e4t ja mets\u00e4talouden. Arvot muuttuvat ajassa, ja vaihtelevat ihmisten v\u00e4lill\u00e4kin. Hakkuuaukot ovat osalle ihan ok \u2013 mutta on my\u00f6s paljon ihmisi\u00e4, joille eiv\u00e4t ole.<\/p>\n

Mets\u00e4talouden on kyett\u00e4v\u00e4 huomioimaan muuttuva arvomaailma. Ihmisille t\u00e4rkeiss\u00e4 kohteissa (esimerkiksi \u00c4rj\u00e4, Ouluj\u00e4rven saaret ja Vienan reitti) on tultava vastaan ja j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 kohde tarvittaessa rauhaan. Jatkuvaa kasvatusta soisi sovellettavan huomattavasti nykyist\u00e4 enemm\u00e4n. Sijainnista riippuen my\u00f6s maisema- ja virkistysarvot on huomioitava.<\/p>\n

On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 mets\u00e4 puilta, eli mets\u00e4n kaikki muut erinomaiset vaikutukset: terveyshy\u00f6dyt, virkistysk\u00e4ytt\u00f6, sienet, marjat ja matkailu. Japanissa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri on jo kirjoittanut reseptiksi luonnossa liikkumista. Suomalaiset marjat ovat mit\u00e4 parhainta superfoodia. Retkeilyalueidemme hiljaisuus ja koskemattomuus on jotakin aivan ainutlaatuista.<\/p>\n

Luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmasta on muistettava my\u00f6s mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutukset, eli ravinne- ja kiintoainep\u00e4\u00e4st\u00f6t vesist\u00f6ihin mets\u00e4talousmailta. Mets\u00e4talouden vesiensuojelussa on viel\u00e4 ty\u00f6sarkaa.<\/p>\n

Ilmastonmuutos ihmiskunnan kohtalonkysymyksen\u00e4 on my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n mets\u00e4talouden kysymys. Puu on parempi energianl\u00e4hde kuin fossiiliset \u00f6ljy tai kivihiili.<\/p>\n

Kuitenkin on t\u00e4rke\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puun poltossa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu takaisin vasta muutaman vuosikymmenen aikana, mutta ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n kannalta jo seuraavat vuosikymmenet ovat aivan kriittisi\u00e4.<\/p>\n

Pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 \u00f6ljy ja kivihiili peittoavat energiasis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n puun. Poltetusta kivihiilikilosta saa siis enemm\u00e4n energiaa kuin kilosta puuta. T\u00e4ll\u00f6in puun energiak\u00e4yt\u00f6n (suora polttaminen tai biopolttoaineet) todellinen tehokkuus ei aina ole j\u00e4rkev\u00e4ll\u00e4 tasolla.<\/p>\n

Vihreiden vuosi sitten p\u00e4ivitetyss\u00e4 energiavisiossa puun k\u00e4ytt\u00f6 s\u00e4ilyy nykytasolla. Visio osoittaa, ett\u00e4 hiilineutraali Suomi on t\u00e4ysin mahdollinen jo 2030-luvulla.<\/p>\n

Ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n kulminoituu EU:ssa k\u00e4sittelyss\u00e4 oleva lulucf. Koska ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n kannalta seuraavat pari vuosikymment\u00e4 ovat jo kriittiset, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomen metsien hiilinielu s\u00e4ilyy nykytasolla.<\/p>\n

Koska Suomen mets\u00e4t kuitenkin kasvavat enemm\u00e4n kuin aiemmin, antaa se mahdollisuuden kasvattaa hakkuum\u00e4\u00e4ri\u00e4 hieman. Ei ihan niin paljon kuin hallitus biotalousstrategiassaan on linjannut. Suomen hakemat muutokset (parlamentin k\u00e4sittely) mahdollistavat kuitenkin hiilinielun merkitt\u00e4v\u00e4n pienenemisen, ja se on ilmaston kannalta todella huono asia.<\/p>\n

Mets\u00e4taloutta voi sanoa kest\u00e4v\u00e4ksi silloin kun mets\u00e4luonnon monimuotoisuus paranee, paikallisia hakkuukiistoja ei juuri en\u00e4\u00e4 ole, vesist\u00f6jen tila s\u00e4ilyy hyv\u00e4n\u00e4 mets\u00e4talousmaiden kuormituksesta huolimatta ja kun mets\u00e4t osallistuvat ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Perustaso meill\u00e4 onneksi on hyv\u00e4 \u2013 paljon tehd\u00e4\u00e4n ja paljon osataan, mutta kest\u00e4vyyden osalta ei viel\u00e4 olla maalissa, tekemist\u00e4 on edelleen. Se kannattaa tehd\u00e4, koska suomalainen puu on hyv\u00e4 materiaali.<\/p>\n

Aito kest\u00e4vyys on my\u00f6s markkinavaltti \u2013 mutta silloin ei voida hakata kulttuurihistoriallisesti t\u00e4rkeit\u00e4 kohteita tai pilata vesist\u00f6j\u00e4. Asioiden on yksinkertaisesti oltava kunnossa.<\/p>\n

Lopuksi t\u00e4rkein: maapalloja on vain yksi ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 el\u00e4mme yli sen kantokyvyn \u2013 siksi mets\u00e4taloudenkin on oltava kest\u00e4v\u00e4\u00e4, my\u00f6s ekologisesti.<\/p>\n

SILJA KER\u00c4NEN
\nDI, mets\u00e4nomistaja
\nmaaseutu- ja er\u00e4vihreiden puheenjohtaja
\nKajaani<\/p>\n

—–
\nJulkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 29.11.2017<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

\"Share<\/a>