Suo, kuokka ja Jussi. Soiden raivaaminen hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on ollut osa suomalaista sielunmaisemaa. Onneksi parhaillaan her\u00e4t\u00e4\u00e4n ojitettujen soiden, eli turvemaiden, ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ihin sek\u00e4 ennakoitua korkeampiin vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.<\/p>\n
Suomen mets\u00e4talousmaasta soiden ja turvemaiden osuus on kolmannes. Jos suometsien maaper\u00e4st\u00e4 ei syntyisi nykyist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, metsien hiilinielu olisi nelj\u00e4nneksen suurempi. Metsien hiilinielu on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 25 miljoonaa tonnia vuodessa. T\u00e4st\u00e4 nelj\u00e4nnes on 6,25 miljoonaa tonnia. Se vastaa noin puolta liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 tai kokonaisuudessaan maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Kyse ei mist\u00e4\u00e4n nappikaupasta, vaan valtavista asioista.<\/p>\n
Jotain pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, ja kiireesti. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi siedett\u00e4v\u00e4lle tasolle tehokasta peliaikaa on mets\u00e4talouden kvartaali \u2013 pari-kolmekymment\u00e4 vuotta. Mit\u00e4 se jotain sitten on?<\/p>\n
Avohakkuista tulee turvemailla luopua ja siirty\u00e4 jatkuvan kasvatuksen menetelm\u00e4\u00e4n. Jatkuvassa kasvatuksessa pohjavedenpinnan taso pysyy samana.<\/p>\n
Pohjavedenpinnan vaihtelut lis\u00e4\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Jos pohjavedenpinta nousee liian korkealle, vapautuu metaania. Liian matala pohjavedenpinta aikaansaa turvekerroksen hajoamisen, joka vapauttaa hiilidioksidia ilmaan.<\/p>\n
Avohakkuumallisessa mets\u00e4nhoidossa pohjavedenpinnan taso vaihtelee paljon mets\u00e4n kiertoajan mukaan. Puuston haihduttaminen lakkaa, kun mets\u00e4 avohakataan. T\u00e4ll\u00f6in pohjavedenpinta nousee, ja t\u00e4ytyy tehd\u00e4 kunnostusojitus. Jotta uusi mets\u00e4 l\u00e4htisi kasvamaan, muokataan viel\u00e4 maa. Ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6t vesiin ja hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6t ilmaan ovat suuret.<\/p>\n
Turvemaiden mets\u00e4nhoito on kriittist\u00e4 etenkin nyt, kun 50-60-luvuilla ojitetut suoalueet ovat tulossa p\u00e4\u00e4tehakkuuik\u00e4\u00e4n. Turvemailta korjattava puum\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaa nelj\u00e4nnest\u00e4 Suomen metsien hakkuusuunnitteesta, noin kahtakymment\u00e4 miljoonaa kuutiota.<\/p>\n
Osa ojitetuista soista kannattaa ennallistaa. Mets\u00e4n kasvattaminen kun ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole edes taloudellisesti kannattavaa, p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 puhumattakaan.<\/p>\n
Tietoa tarvitaan my\u00f6s lis\u00e4\u00e4. Tutkimukseen pit\u00e4\u00e4 panostaa ja tutkimustieto t\u00e4ytyy saada k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, mets\u00e4nhoito-ohjeisiin sek\u00e4 mets\u00e4nomistajien neuvontaan.<\/p>\n
Nyt totisesti testataan mets\u00e4neuvojien ja neuvontaorganisaatioiden reagointikyky. Kuinka kyet\u00e4\u00e4n omaksumaan uutta tietoa, ja sen pohjalta uusia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Ja viel\u00e4 kertomaan ne meille mets\u00e4nomistajille.<\/p>\n
Syyllistymiseen taas ei tarvitse k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 energiaa. Ihmiskunnan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tuplaantunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Huima kehitys, joka kiihtyy koko ajan.<\/p>\n
Oleellista onkin kyet\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntynyt tieto mahdollisimman tehokkaasti, olla koko ajan valmiina omaksumaan lis\u00e4\u00e4 ja muuttamaan toimintatapoja. Aikoinaan toimittiin silloin vallinneen tiedon mukaan. Nyt on saatu uutta tietoa, jonka pohjalta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 muutetaan.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6ahdistukseenkaan ei kannata vaipua. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on olemassa tarvittava teknologia. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kyse on tahdosta ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4.<\/p>\n
Rohkaisevia esimerkkej\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n tilan parantamisesta l\u00f6ytyy: otsonikato torjuttiin maailmanlaajuisesti ja Suomen j\u00e4rvien tila on parantunut. Seuraavana haasteena ilmastonmuutos, jonka hillinn\u00e4ss\u00e4 turvemaiden mets\u00e4nk\u00e4sittelyll\u00e4 on v\u00e4li\u00e4.
\n—-
\nKolumni on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 21.3.2018<\/a>.<\/p>\n
![\"Share](\"https:\/\/static.hupso.com\/share\/buttons\/share-small.png\")
<\/a>