—–
\nKirjoitus on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 18.7.2018<\/a>.<\/p>\n
\u201dNo, kun ei se puu oikein ole n\u00e4iden julkisten rakennusten materiaali\u201d, saatiin me Kajaanin p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t muutama vuosi sitten kuulla. Erehdyttiin nimitt\u00e4in kysym\u00e4\u00e4n, miksi uutta koulukeskusta ei rakenneta puusta.<\/p>\n
Kuhmossa ja Pudasj\u00e4rvell\u00e4 t\u00e4llaista fysiikan lakia ei ole ollut tiedossa. Molempiin kuntiin on noussut uudet hienot puukoulut.<\/p>\n
Hyv\u00e4 Kuhmo ja Pudasj\u00e4rvi!<\/p>\n
H\u00e4mment\u00e4vint\u00e4 puurakentamiseen liittyv\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on se, ett\u00e4 poliitikkojen keskuudessa yksimielisyys on aika vahva. Ja my\u00f6s puoluerajat totisesti ylitt\u00e4v\u00e4: vihre\u00e4t ja perussuomalaiset ovat samoilla linjoilla.<\/p>\n
Viranhaltijoille t\u00e4m\u00e4 tuntuu jostain syyst\u00e4 olevan vaikeinta. Syyt pit\u00e4isi kyll\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 ja purkaa, koska sen verran t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 asiasta on kyse.<\/p>\n
Puurakentaminen on yksi keskeinen tapa hillit\u00e4 ilmastonmuutosta. Puurakennus kun sitoo hiilen pois ilmakeh\u00e4st\u00e4 vuosikymmeniksi.<\/p>\n
Kuhmon puukouluun k\u00e4ytettiin 2\u00a0000 kuutiometri\u00e4 puuta. Yksi puukuutio sitoo noin yhden tonnin hiilt\u00e4. 2\u00a0000 kuutiota sitoo siis 2\u00a0000 tonnia hiilt\u00e4.<\/p>\n
Se vastaa noin 220 suomalaisen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vuodessa. Vastaavia kouluja pit\u00e4isi siis rakentaa joka vuosi yli 20 000 kappaletta, jotta suomalaisten kaikki hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t saataisiin sidottua.<\/p>\n
Nyt tuli v\u00e4h\u00e4n yksinkertaistettua, mutta suuruusluokkien hahmottaminen on oleellista. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eli hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi on teht\u00e4v\u00e4 valtavan suuria asioita.<\/p>\n
Pari puukoulua eiv\u00e4t siis maailmaa pelasta, mutta ovat askel oikeaan suuntaan. Jos Kuhmon koulu olisi rakennettu betonista, rakennusmateriaaleista olisi tullut p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
Suunta on, ainakin minusta, selv\u00e4: rakentamisessa tulee siirty\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n puuta. Aina se ei tietenk\u00e4\u00e4n ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tai mahdollista teknisist\u00e4 tai kaupunkikuvallisista syist\u00e4. Eik\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n nykyrakennus ole pelkk\u00e4\u00e4 puuta: betonia ja ter\u00e4st\u00e4 tarvitaan edelleen.<\/p>\n
Mit\u00e4 sitten pit\u00e4isi tehd\u00e4? Poliittista painetta tarvitaan lis\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten toteuttamisen seurantaa.<\/p>\n
Puurakentamisen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset kannattaisi tuoda nykyist\u00e4 selvemmin esille. Nyt sain ihan itse kaivella ja laskeskella yll\u00e4 olevat luvut. Ilmiselv\u00e4\u00e4 markkinointimateriaaliin kuuluvaa dataa ei l\u00f6ytynyt valmiina mist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Vaikka olenkin puurakentamisen vankka kannattaja, ei pid\u00e4 laput silmill\u00e4 s\u00e4nn\u00e4t\u00e4 jotain kohti. Rakennusten k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4 tulee ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 kasvattaa ja niiden k\u00e4yt\u00f6naikaista energiankulutusta v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kaupungistumisen hengess\u00e4 tapahtuvan maailman uudelleenrakentamisen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset kyll\u00e4 mietitytt\u00e4v\u00e4t. Ja lis\u00e4ksi suomalaisen mets\u00e4talouden kest\u00e4vyydess\u00e4 on viel\u00e4 tekemist\u00e4.<\/p>\n
Kaikesta huolimatta n\u00e4en, ett\u00e4 puurakentamiseen tarvitaan todellista buustia. Puu kun on erinomainen rakennusmateriaali. My\u00f6s niiden julkisten rakennusten.<\/p>\n
—–
\nKirjoitus on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 18.7.2018<\/a>.<\/p>\n
![\"Share](\"https:\/\/static.hupso.com\/share\/buttons\/share-small.png\")
<\/a>