Asiakirjat l\u00f6ytyv\u00e4t edelleen t\u00e4\u00e4lt\u00e4.\u00a0<\/a><\/p>\nMe j\u00e4tettiin Kainuun Vihreiss\u00e4 mielipiteet arviointiprosessin molemmissa vaiheissa. Minua huolestuttaa kuinka Ouluj\u00e4rvelle k\u00e4y. Tehtaan p\u00e4\u00e4st\u00f6t (kiintoaine, ravinne, suola ja l\u00e4mp\u00f6) ovat sellainen rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4 kombo, ett\u00e4 tehtaan l\u00e4hivesien (eli Paltasel\u00e4n ja Mieslahden) tila tulee huononemaan merkitt\u00e4v\u00e4sti. Niin ei saa k\u00e4yd\u00e4!<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n mielipiteet molemmissa vaiheissa.
\nEnsi uusin, eli 9.8.2018 j\u00e4tetty mielipide YVA-selostuksesta:<\/p>\n
Puunhankinnasta<\/strong><\/p>\nPuunkorjuun ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ovat tehtaan merkitt\u00e4vimm\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset. Siksi on erinomaista, ett\u00e4 yhteisviranomainen kehotti ne arvioimaan. Arviointi oli kuitenkin puutteellista ja ylimalkaista. Dataa (eli lukuja \/ laskelmia) ei ollut siit\u00e4, kuinka paljon mets\u00e4talouden kiintoaine-, ravinne- ja kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t tehtaan my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Luvussa 14.1 arvioidaan, ett\u00e4 luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n vaikutukset ovat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 (taulukko 14-1). Perusteluissa viitataan Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskemiin, \u201dkest\u00e4viin\u201d hakkuumahdollisuuksiin. Luke laskee ainoastaan teknis-taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4n hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4n. Suojelualueet on poistettu, mutta muutoin kest\u00e4v\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ko. m\u00e4\u00e4r\u00e4n hakkaaminen ei v\u00e4henn\u00e4 tulevaa taloudellista tuottoa. T\u00e4m\u00e4n Luken ilmoittaman kest\u00e4v\u00e4n hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4n vaikutuksia mets\u00e4luonnon monimuotoisuudelle ei ole arvioitu, eik\u00e4 ko. \u201dkest\u00e4v\u00e4\u201d hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4 ota siis huomioon mets\u00e4luonnon monimuotoisuutta (joka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 heikkenee).<\/p>\n
(T\u00e4m\u00e4 asia nostetiin esille jo Kainuun vihreiden mielipiteess\u00e4 YVA-ohjelmasta. Miksi sit\u00e4 ei ole huomioitu?)<\/p>\n
Vaikutukset luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ovat siis suuria tai eritt\u00e4in suuria. Lis\u00e4ksi kun ottaa huomioon sen, ett\u00e4 Suomen tasolla lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t hakkuut v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t hiilinielujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ja hiilinielut ovat aivan keskeisi\u00e4 ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ss\u00e4. Ilmastopaneelia siteeraten: Hakkuiden lis\u00e4ys ei hillitse ilmastonmuutosta.<\/p>\n
Turvemaiden mets\u00e4talous on varmasti syyt\u00e4 arvioida ihan omanaan. Suomen mets\u00e4talousmaasta kolmannes on turvemailla, ja niill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus kiintoaine-, ravinne- ja kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.<\/p>\n
Puun korjuun haittoja (luku 14.5.) voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s ottamalla turvemaiden erityispiirteet huomioon: ennallistamalla huonotuottoiset suot, ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 avohakkuita. KaiCellin tapauksessa se tarkoittaa, ett\u00e4 turvemailta korjattua puuta ostetaan vain silloin, kun kuviolla on tehty yl\u00e4harvennus – eli jatkuvaan kasvatukseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 hakkuu. Vaikka ko. hakkuissa tulee p\u00e4\u00e4osin tukkipuuta, tulee sielt\u00e4 my\u00f6s kuitua. Ja sit\u00e4 toki tehdas voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Mutta aukkohakkuihin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 alaharvennuspuuta turvemailta ei pid\u00e4 ostaa.<\/p>\n
Muutama selv\u00e4 puute selostuksessa oli my\u00f6s:<\/p>\n
\n- Kiintoainep\u00e4\u00e4st\u00f6t puuttuvat tyystin puunkorjuun vesist\u00f6vaikutuksista.<\/li>\n
- Vaikutuksia mets\u00e4luonnon monimuotoisuudelle, joka heikkenee koko ajan, ei ole arvioitu.<\/li>\n
- Hyv\u00e4, ett\u00e4 oli erillinen kohta puunkorjuun vaikutuksista kasvihuonekaasutaseeseen. Mutta siin\u00e4 olisi ollut syyt\u00e4 arvioida koko Suomen tilannetta esim. vuonna 2030, jos kaikki tehdashankkeet toteutuvat, ja jos puuston kasvu lis\u00e4\u00e4ntyy ennustetusta. Mink\u00e4 verran metsien hiilinielu on silloin pienempi kuin nyt.<\/li>\n<\/ul>\n
Prosessista<\/strong><\/p>\nSoodakattilassa tukipolttoaineeksi on suunniteltu raskasta poltto\u00f6ljy\u00e4. Ennemmin jotain muuta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Tehdas kasvattaisi Kainuun hiilidioksip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 20 % vuoden 2009 tasoon n\u00e4hden. Ei se niin voi menn\u00e4 tilanteessa, jossa kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 pit\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 jokaisella sektorilla merkitt\u00e4v\u00e4sti ja todella pikaisella aikataululla.<\/p>\n
Sivun 58 taulukosta taitaa puuttua kloorivalkaisukemikaali?<\/p>\n
Tehtaan prosessiveden k\u00e4ytt\u00f6 on suurta: noin 30-40 000 m3 vuorokaudessa. Sen verran p\u00e4ivitt\u00e4in otetaan vett\u00e4, ja suunnilleen sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 johdetaan j\u00e4teveten\u00e4 Ouluj\u00e4rveen. T\u00e4m\u00e4 prosessivesi t\u00e4ytyy pyrki\u00e4 kierr\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n prosessissa: kuinka sen saa puhdistettua niin, ett\u00e4 sen voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 prosessissa uudelleen. Esimerkiksi erilaiset kalvosuodattimet puhdistavat vett\u00e4 todella hyvin.<\/p>\n
Prosessissa tarvitaan my\u00f6s j\u00e4\u00e4hdytysvett\u00e4, todella paljon. Nyt ideana on puskea k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko l\u00e4mp\u00f6kuorma Ouluj\u00e4rveen. Prosessinj\u00e4\u00e4hdytysveden muuta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on ehdottomasti mietitt\u00e4v\u00e4. Mit\u00e4 kannattaisi l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 tehd\u00e4. Ainakin Paltamon keskustaajaman l\u00e4mmitt\u00e4minen, eli kaukol\u00e4mm\u00f6n tuottaminen. Ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 pid\u00e4 syyt\u00e4\u00e4 tuollaista l\u00e4mp\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Ouluj\u00e4rveen. Etenkin kun t\u00e4t\u00e4 kes\u00e4\u00e4 vastaavat hellekes\u00e4t tulevat yleistym\u00e4\u00e4n, ei j\u00e4rveen kannata puskea valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 lis\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi luvussa 18.5.5 on sanottu \u201dTehtaalla tuotettu sa\u0308hko\u0308- ja la\u0308mpo\u0308energia edustavat va\u0308ltettyja\u0308 hiilidioksidipa\u0308a\u0308sto\u0308ja\u0308 muualla energiantuotannossa.\u201d Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa? Onko t\u00e4ss\u00e4 otettu tehtaan oma k\u00e4ytt\u00f6 huomioon? Ilmeisesti on, koska l\u00e4mp\u00f6\u00e4h\u00e4n ei ole suunniteltu hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4n miss\u00e4\u00e4n tehtaan ulkopuolella. Jos kyseess\u00e4 on tehtaan omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tuottama energia, esitystapa on todella harhaanjohtava. Esitet\u00e4\u00e4n v\u00e4ltettyjen CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4, kun tosiasiassa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tulee tehtaan my\u00f6t\u00e4 lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 <\/strong><\/p>\nOrgaaniset klooriyhdisteet ovat pahimmillaan aikamoisia myrkkyj\u00e4: haitallisia sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle ett\u00e4 ihmisen terveydelle. Talousveden laatuvaatimuksissa on raja-arvoja useille eri klooratuille hiilivety-yhdisteille. Ne ovat j\u00e4rjest\u00e4en alle 0,1 mg\/l. Tehtaan j\u00e4tevesien AOX-pitoisuus on noin 10 mg\/l. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n ole suoraan vertailukelpoisia sellutehtaan vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin, mutta ovat suuntaa-antavia. Mutta jo se, ett\u00e4 ne laatuvaatimuksia, eiv\u00e4t suosituksia – kuvaa ko. aineiden haitallisuutta. Ja se, ett\u00e4 pitoisuusrajat ovat alhaisia kertoo sen my\u00f6s.<\/p>\n
Sellutehtaan p\u00e4\u00e4st\u00f6t – suola (eli sulfaatti), ravinteet, kiintoaine sek\u00e4 l\u00e4mp\u00f6 – ovat aikamoinen yhdistelm\u00e4, joka eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isesti merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4\u00e4 ison, mutta matalan Ouluj\u00e4rven tilaa. Jokainen niist\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n aiheuttaa rehev\u00f6itymist\u00e4 \u2013 saati ne kaikki yhdess\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti ilmastonmuutos my\u00f6s kiihdytt\u00e4\u00e4 j\u00e4rvien rehev\u00f6itymist\u00e4 (j\u00e4rvet l\u00e4mpenev\u00e4t, jolloin lev\u00e4kasvu kiihtyy). Samalla kun viel\u00e4 huomioi sen, ett\u00e4 tehdas tulisi toimimaan vuosikymmeni\u00e4 ja Ouluj\u00e4rveen tulee my\u00f6s muualta kuormitusta. Tehtaan rehev\u00f6itymiskehityst\u00e4 muutenkin lis\u00e4\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t yhdistettyn\u00e4 yh\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mpiin vuosiin sek\u00e4 muualta tulevaan kuormitukseen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 etenkin tehtaan l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6 (Paltaselk\u00e4 ja Mieslahti) rehev\u00f6ityv\u00e4t nykyist\u00e4 enemm\u00e4n ja niiden tila huononee.<\/p>\n
Useaan kertaan todetaan, ett\u00e4 Ouluj\u00e4rven ekologisen tilan luokitus tuskin huononee sellutehtaan my\u00f6t\u00e4. Samalla kerrotaan, ett\u00e4 tilaluokitus tehd\u00e4\u00e4n tarkastellen j\u00e4rve\u00e4 kokonaisuutena. Koska Ouluj\u00e4rvi on iso, sen tilan muuttuminen onkin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. Mutta: vaikutukset Paltasel\u00e4lle ja Mieslahteen ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti merkitt\u00e4vi\u00e4 ja vedenlaatu niiss\u00e4 heikkenee. Siihen ei ole varaa.<\/p>\n
\u201dJ\u00e4tevesikuormituksen vaikutukset kasviplankton- ja pohjael\u00e4inyhteis\u00f6ihin ovat suoraan riippuvaisia kuormituksen suuruudesta, joten haitallisia vaikutuksia voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 j\u00e4tevesien mahdollisimman tehokkaalla puhdistamisella. \u201d sivulta 158<\/p>\n
Lupaa haettaessa ja etenkin annettaessa on ehdottomasti huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 Ouluj\u00e4rven (my\u00f6s Paltaselk\u00e4 ja Mieslahti erikseen tarkasteltuina) tila s\u00e4ilyy ennallaan!<\/p>\n
Muut<\/strong><\/p>\nTehtaan my\u00f6s liikenne lis\u00e4\u00e4ntyy valtavasti – yli 650 ajoneuvoa \/ vrk tehtaan l\u00e4hell\u00e4, josta raskasta liikennett\u00e4 noin puolet.<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 kumipy\u00f6r\u00e4liikennett\u00e4 on pyritt\u00e4v\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4sti. Se onnistuu:<\/p>\n
\n- puukuljetukset raiteille, ei kumipy\u00f6rille<\/li>\n
- kemikaalikuljetukset raiteille<\/li>\n
- henkil\u00f6kunnalle bussikuljetuksia vuorojen vaihdon yhteyteen.<\/li>\n<\/ul>\n
Melu, haju ja p\u00f6lyp\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 on huolehdittava \u2013 niit\u00e4 kaikkia sellutehtaasta v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aiheutuu.<\/p>\n
—-
\nJa t\u00e4ss\u00e4 alkuvuodesta j\u00e4tetty mielipide YVA-ohjelmasta.<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin on todettava, ett\u00e4 KaiCellin konsepti on hyv\u00e4. Bulkkisellun tuottamisen sijaan keskityt\u00e4\u00e4n sen jalostamiseen pidemm\u00e4lle, tuottamaan raaka-ainetta tekstiiliteollisuuteen. Sille on tarvis, koska puuvillan viljely kuluttaa paljon vett\u00e4 ja koska fossiilipohjaiset vaatekuidutkaan eiv\u00e4t ole kuinkaan optimaalisia (\u00f6ljyn tarve, mikromuovij\u00e4\u00e4m\u00e4t ym.).<\/p>\n
1.<\/p>\n
Sellutehtaan suurimmat ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset liittyv\u00e4t puunkorjuuseen. On ik\u00e4v\u00e4, ettei niit\u00e4 tarvitse tarkastella osana ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointimenettely\u00e4 tai ymp\u00e4rist\u00f6lupak\u00e4sittely\u00e4. Puunkorjuuseen liittyen on huomioitava kaksi aivan keskeist\u00e4 asiaa:<\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/08\/2018-08-Kaleva-KaiCell-ja-Ouluja\u0308rvi.jpg\")
<\/a><\/p>\n