{"id":1820,"date":"2019-09-22T14:04:13","date_gmt":"2019-09-22T11:04:13","guid":{"rendered":"https:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/?p=1820"},"modified":"2019-09-22T14:07:18","modified_gmt":"2019-09-22T11:07:18","slug":"suomen-luonto-koyhtyy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/suomen-luonto-koyhtyy\/","title":{"rendered":"Suomen luonto k\u00f6yhtyy"},"content":{"rendered":"

Perjantai 8.3.2019 oli merkitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4iv\u00e4. Politiikkaa paljon seuraava muistaa, ett\u00e4 se oli se p\u00e4iv\u00e4, jolloin Juha Sipil\u00e4n hallitus erosi. T\u00e4m\u00e4n silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6tempun jalkoihin j\u00e4i kuitenkin mit\u00e4 olennaisin asia: Suomen luonnon uhanalaisuuskartoituksen julkaiseminen.<\/p>\n

Parin vuoden ja l\u00e4hes parin sadan asiantuntijan ty\u00f6n tulokset julkaistiin. Ja sanoma oli selv\u00e4: Suomen luonto k\u00f6yhtyy edelleen.<\/p>\n

Vaikka olemme sitoutuneet pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen t\u00e4m\u00e4n vuoden loppuun menness\u00e4. Vaikka olemme panostaneet luonnonsuojeluun esimerkiksi suojelualueita perustamalla ja talousmetsien luonnonhoidolla.<\/p>\n

Uhanalaisuusindeksin avulla voidaan arvioida uhanalaisuuden kehityst\u00e4 ja vertailla eri lajeja ja elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 toisiinsa. Indeksin mukaan tilanne metsiss\u00e4 ei ole merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttunut kymmenen vuoden takaisesta ja on muihin elinymp\u00e4rist\u00f6ihin verrattuna parhaimmassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Elinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 huolestuttavin<\/b> tilanne on tunturipaljakoilla ja lajeista linnuilla. Mets\u00e4t ja metsien monimuotoisuus ovat t\u00e4rkeit\u00e4 etenkin siksi, ett\u00e4 ne ovat suomalaisten lajien t\u00e4rkein elinymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n

Suomen uhanalaisista lajeista noin kolmasosa el\u00e4\u00e4 metsiss\u00e4. Se on yhteens\u00e4 833 lajia. Se on paljon.\"\"<\/a><\/p>\n

Selvityksen mukaan nykymuotoinen mets\u00e4talous on suurin syy lajien uhanalaistumiselle. Ja se on suurin uhka my\u00f6s tulevaisuuden kehitykselle.<\/p>\n

Mets\u00e4lajien uhanalaisuus painottuu Etel\u00e4-Suomeen, jossa suojeltuja metsi\u00e4 on vain 5 prosenttia. Meill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjois-Suomessa metsist\u00e4 on suojeltu 19 prosenttia.<\/p>\n

Henkil\u00f6kohtaiset havainnot <\/b>viev\u00e4t ajatusta joskus toiseen suuntaan: \u201cMiten se h\u00f6m\u00f6tiainen muka voi olla uhanalainen, kun viimeksi viime viikolla n\u00e4in yhden.\u201d H\u00f6m\u00f6tiaisen kanta on puolittunut 2000-luvulla. Siit\u00e4 syyst\u00e4 se m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in uhanalaiseksi.<\/p>\n

Henkil\u00f6kohtaiset havainnot pit\u00e4\u00e4 aina suhteuttaa kokonaisuuteen. Min\u00e4 arvioin tunnistavani pari sataa lajia. Kansakoulun k\u00e4yneen, maalta kotoisin olevan \u00e4itini lajintuntemus mennee 500 paremmalle puolelle. Alan ammattilaisella tuhat menee varmasti rikki, todenn\u00e4k\u00f6isesti toinenkin, joiltain jopa kolmas.<\/p>\n

Suomessa lajeja arvioidaan olevan ainakin 48 000 kappaletta. Kukaan yksitt\u00e4inen ihminen ei pysty tunnistamaan kaikkia Suomen luonnon lajeja.<\/p>\n

Siksi t\u00e4llaisia kattavia, useita asiantuntijoita ty\u00f6llist\u00e4vi\u00e4 arvioita tehd\u00e4\u00e4n. Niiden tuloksissa ei ole mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4\u00e4. Suomen luonto k\u00f6yhtyy edelleen ja mets\u00e4t ovat uhanalaisten lajien t\u00e4rkein elinymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n

N\u00e4iden tosiasioiden valossa on suoranaista valehtelua v\u00e4itt\u00e4\u00e4 suomalaista mets\u00e4taloutta kest\u00e4v\u00e4ksi. Sit\u00e4 se ei ole. Jos olisi, Suomen luonnon tilanne ei olisi t\u00e4llainen.<\/p>\n

Suomalainen mets\u00e4talous <\/b>on toki kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin monessa muussa maassa. Gaussin k\u00e4yr\u00e4ll\u00e4 kolkutellaan siis huipputuloksia.<\/p>\n

Absoluuttisesti mitattuna emme. Ja se absoluuttinen mittari on maapallon ja luonnontieteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta ainoa oikea. Ihminen ei pysty muuttamaan fysiikan lakeja.<\/p>\n

\"\"<\/a>Tunnustetaan siis tosiasiat. Sitten p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n miettim\u00e4\u00e4n ratkaisuja. Se on olennaisinta ja viel\u00e4p\u00e4 mielenkiintoisinta. Itse uskon siihen, ett\u00e4 mets\u00e4taloutta on mahdollista harjoittaa aidosti kest\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Siten, ett\u00e4 luonnon monimuotoisuus kohenee. Siten, ett\u00e4 hiilt\u00e4 sidotaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n entiseen tahtiin. Siten, ett\u00e4 mets\u00e4t ovat virkistyksen ja hyvinvoinnin l\u00e4hde. Ja siten, ett\u00e4 puuta hakataan mets\u00e4teollisuuden tarpeisiin tuottaen ty\u00f6t\u00e4 ja toimeentuloa.<\/p>\n

Metsien uhanalaisista<\/b> lajeista l\u00e4hes puolet el\u00e4\u00e4 lehdoissa. Lehtojen osuus Suomen mets\u00e4talousmaasta on yksi prosentti. T\u00e4sm\u00e4suojelu ja luonnonhoito lehtometsiss\u00e4 parantaa mets\u00e4lajiston tilannetta huomattavasti.<\/p>\n

Seuraavaksi eniten, noin kolmannes, metsien uhanalaisista lajeista el\u00e4\u00e4 vanhoissa metsiss\u00e4. Se tarkoittaa lis\u00e4\u00e4 suojelualueita, etenkin Etel\u00e4-Suomeen.<\/p>\n

Samaan aikaan mets\u00e4sertifioinnin kriteerist\u00f6t pit\u00e4\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi ja parantaa luonnonhoitotoimia edelleen.<\/p>\n

Luonnon k\u00f6yhtyminen on saatava pys\u00e4ytetty\u00e4. Emme me ihan oikeasti voi ahneuttamme j\u00e4tt\u00e4\u00e4 luontoa t\u00e4ss\u00e4 kunnossa lapsillemme. Meill\u00e4 oli tietoa. Meill\u00e4 oli ratkaisut. Mutta emme vain tehneet. Niink\u00f6?<\/p>\n

\"Share<\/a>