{"id":1988,"date":"2020-06-13T15:41:00","date_gmt":"2020-06-13T12:41:00","guid":{"rendered":"https:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/?p=1988"},"modified":"2020-06-13T15:41:27","modified_gmt":"2020-06-13T12:41:27","slug":"punnittua-puhetta-turpeesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/punnittua-puhetta-turpeesta\/","title":{"rendered":"Punnittua puhetta turpeesta"},"content":{"rendered":"

Kirjoitin Tieteen ja teknologian vihreiden – tuttavallisemmin Viitteen – blogiin n\u00e4k\u00f6kulmia turpeesta luopumisesta. 
\nLinkki sinne on t\u00e4ss\u00e4<\/a> ja kirjoitus my\u00f6s kokonaisuudessaan alla:<\/p>\n

——<\/p>\n

 <\/span>Pyrin t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4ym\u00e4\u00e4n seikkaper\u00e4isesti l\u00e4pi turpeen k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4miseen ja v\u00e4hitt\u00e4iseen loppumiseen liittyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia. Asiassa on sek\u00e4 tekninen ett\u00e4  sosiaalinen n\u00e4k\u00f6kulma, jotka sitten nivoutuvat yhteen poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. <\/span><\/p>\n

K\u00e4yd\u00e4\u00e4n ensin l\u00e4pi se tekninen n\u00e4k\u00f6kulma. Turpeen polton p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat noin 12 % Suomen kaikista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Samaan aikaan turpeella kuitenkin tuotetaan vain 6 % k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4mme energiasta. Hy\u00f6tyyn, eli tuotettuun energiaan verrattuna, p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat todella suuret. <\/span><\/p>\n

Turvetta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotannossa, ja yleens\u00e4 yhdess\u00e4 puun kanssa. Polttokattilat ja sit\u00e4 my\u00f6ten sekoitussuhteet vaihtelevat – osa kattiloista on suunniteltu l\u00e4hes vain turpeelle ja osassa kattiloista turve on huomattavasti pienemm\u00e4ss\u00e4 roolissa. Osassa turpeen voi vain j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois, kun taas osa kattiloista pit\u00e4\u00e4 saneerata tai jopa vaihtaa. <\/span><\/p>\n

Valtiolla on olemassa energiainvestointituki, jota pienemmille kohteille my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Business Finland ja suuremmille TEM. Onkin t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 valtion energiainvestointitukea suunnataan kattiloiden muuttamiseen. Muuttamiseen kuluu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 useita vuosia, mutta se kannattaa aloittaa mieluummin ennemmin kuin my\u00f6hemmin. <\/span><\/p>\n

Samalla kannattaa suunnitella koko kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotanto uudella tavalla hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia hukkal\u00e4mm\u00f6n l\u00e4hteit\u00e4 ja muita l\u00e4mp\u00f6pumpputekniikkaa hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja. Esimerkiksi Kajaanissa aiotaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 uuden supertietokoneen hukkal\u00e4mp\u00f6 kaukol\u00e4mp\u00f6n\u00e4. Se tulee tuottamaan noin 20 % koko kaupungin kaukol\u00e4mm\u00f6st\u00e4.<\/span><\/p>\n

Supertietokoneita ei (viel\u00e4) ole kaikkialla, mutta teollisuuden hukkal\u00e4mp\u00f6\u00e4, j\u00e4tevedenpuhdistamojen poistovirtoja ja maal\u00e4mp\u00f6\u00e4 on. Geotermisen l\u00e4mm\u00f6n \u2013 eli todella syvien maal\u00e4mp\u00f6kaivojen \u2013 potentiaali on suuri, kuten my\u00f6s erilaisten l\u00e4mp\u00f6akkujen. Kiinteist\u00f6kannan energiatehokkuuden parantuminen sek\u00e4 \u00e4lykk\u00e4iden ratkaisuiden kehitt\u00e4minen v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t kaukol\u00e4mm\u00f6n tarvetta ja my\u00f6s mahdollistavat kulutushuippujen tasaamista. <\/span><\/p>\n

Huoltovarmuusn\u00e4k\u00f6kulmasta turpeen k\u00e4yt\u00f6n jatkamista pitk\u00e4lle tulevaisuuteen ei voi eik\u00e4 kannata perustella. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 turvetta on Suomen varmuusvarastoissa – kuten on \u00f6ljy\u00e4kin. Kun fossiilisista polttoaineista luovutaan, tulee my\u00f6s huoltovarmuusasia ajatella kokonaan uudelleen. Eih\u00e4n meill\u00e4 todellakaan kannata olla huoltovarmuusvarastoissa polttoaineita, joille ei l\u00f6ydy paikkaa, jossa niit\u00e4 voisi polttaa. <\/span><\/p>\n

Itse asiassa l\u00e4mp\u00f6pumppuihin perustuva kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotanto lienee huoltovarmuuden kannalta varsin hyv\u00e4 ratkaisu, koska se ei riipu polttoaineista. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huolehtia l\u00e4mp\u00f6pumppujen vaatiman s\u00e4hk\u00f6n riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kotimaisesta tuotannosta sek\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n tuotannon ja jakelun varmuudesta. S\u00e4hk\u00f6verkon kriisinkest\u00e4vyys on kriittinen asia ihan joka tapauksessa, ei vain l\u00e4mm\u00f6ntuotantoon liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4. <\/span><\/p>\n

Teknisesti turpeen polttamisesta luopuminen onnistuu. Ei kivuttomasti, ei ilmaiseksi eik\u00e4 aina helposti. Mutta onnistuu.<\/span><\/p>\n

Sitten sosiaalinen puoli. Turvetuotannon suora ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 vaikutus on alan etuj\u00e4rjest\u00f6n mukaan noin 2300 henkil\u00f6ty\u00f6vuotta. Jotkut heist\u00e4 tulevat j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n turpeentuotannon pariin, koska turvetta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi kuivikkeena ja kasvualustoina. N\u00e4ihin tuotteisiin ei kuitenkaan kannata satsata, koska turpeentuotannolla on negatiivisia vaikutuksia, kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ihin, suoluonnon monimuotoisuuteen ja vesien tilaan. Eli ei kannata t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 korvaamaan poltossa v\u00e4henev\u00e4\u00e4 turpeen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 muilla turpeen k\u00e4yt\u00f6n muodoilla. T\u00e4st\u00e4 kirjoitin perusteellisemmin Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissani <\/span>J\u00e4tet\u00e4\u00e4n turve suohon<\/span><\/a>.  <\/span> <\/span><\/p>\n

Korvaavia ty\u00f6paikkoja tarvitaan joka tapauksessa. Ennen koronaa isossa osassa maakuntia ja maaseutua oli ty\u00f6voimapula. Toivottavasti p\u00e4\u00e4semme korona-ajasta yli siten, ett\u00e4 hyv\u00e4 taloudellinen tilanne palaa. N\u00e4in turvekenttien ty\u00f6ntekij\u00f6ille l\u00f6ytyy t\u00f6it\u00e4 esimerkiksi teollisuudesta.<\/span><\/p>\n

Alueilla, joissa vaihtoehtoja ei ole n\u00e4in helposti, pit\u00e4\u00e4 korvaavien ty\u00f6paikkojen l\u00f6yt\u00e4miseen ja luomiseen panostaa enemm\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 tulee sopivasti tukemaan EU:n oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n rahasto, jonka avulla voidaan luoda korvaavia ty\u00f6mahdollisuuksia sinne, miss\u00e4 niit\u00e4 on kovin v\u00e4h\u00e4n. Koska ty\u00f6 turvekentill\u00e4 on ensinn\u00e4kin kausiluonteista (painottuu kes\u00e4\u00e4n) ja toiseksi sijaitsee yleens\u00e4 usean kymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden kotoa, on vaihtoehtoisen ty\u00f6n luomisessa kohtalaisesti liikkumavaraa. Ty\u00f6paikkoja ei siis tarvitse luoda turvekent\u00e4n viereen, vaan samalle seudulle\/ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueelle. <\/span><\/p>\n

Etenkin kotiseutuni Kainuun perspektiivist\u00e4 maailmaa katsovana, n\u00e4en potentiaalisina vaihtoehtoisina ty\u00f6mahdollisuuksina ensinn\u00e4kin ty\u00f6t teollisuudessa (kaivoksella kiviauton kuljettajana, metalliteollisuudessa hitsaajana…) tai mets\u00e4talouden parissa esimerkiksi metsureina tai mets\u00e4koneenkuljettajana. Mahdollisuuksia tietysti on my\u00f6s luontomatkailun, luonnon arvotuotteiden (pakuri, mahla\u2026), maatalouden (maatilojen ty\u00f6voima, lomittajat) parissa tai infrarakentamisessa. Tai sitten ihan uusilla aloilla palveluiden, kaupan, kiertotalouden tai digitalisaation parissa. Uusiutuvan energian tuotanto avaa my\u00f6s lukuisia uusia ty\u00f6mahdollisuuksia aurinkopaneelien asennuksista, tuulivoimaloiden huoltoon ja biokaasulaitosten rakentamiseen & operointiin. <\/span><\/p>\n

Yll\u00e4 mainitut korvaavat ty\u00f6mahdollisuudet pit\u00e4\u00e4 tarkentaa aluekohtaisella tarkastelulla, jossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi turvetuotannon ty\u00f6llisyys ja alueen mahdolliset korvaavat ty\u00f6mahdollisuudet. T\u00e4h\u00e4n ohjaa my\u00f6s EU:n oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n rahaston my\u00f6t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n alueellinen suunnitelma. <\/span><\/p>\n

On t\u00e4rke\u00e4 ottaa huomioon my\u00f6s koneyritt\u00e4jien tilanne. He ovat investoineet konekantaan. Ei ole reilua, jos koneet j\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4siin ja velat maksettaviksi. Valtion pit\u00e4\u00e4 kompensoida heille mahdolliset taloudelliset menetykset sen j\u00e4lkeen, kun on arvioitu konekannan (esimerkiksi traktoreiden) j\u00e4lleenk\u00e4ytt\u00f6arvo. <\/span><\/p>\n

Siirtym\u00e4 koskee my\u00f6s turvealan isoja yrityksi\u00e4, jotka joutuvat miettim\u00e4\u00e4n liiketoimintansa uusiksi. Esimerkiksi Vapo on t\u00e4m\u00e4n jo aloittanut, koska yhti\u00f6 linjaa turpeen olevan siirtym\u00e4kauden polttoaine. Vapolla on suuria liiketoimintamahdollisuuksia kunnallisten kaukol\u00e4mp\u00f6yhti\u00f6iden py\u00f6ritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja ei-polttoon perustuvien menetelmien kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Vapo vastaa esimerkiksi Sysm\u00e4n, Sotkamon ja Utaj\u00e4rven kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotannosta. <\/span><\/p>\n

Kuten aiemmin on todettu, kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotannossa kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisia l\u00e4mm\u00f6nl\u00e4hteit\u00e4 geotermisest\u00e4 l\u00e4mm\u00f6st\u00e4 teollisuuden hukkal\u00e4mp\u00f6\u00f6n. Vapon kannattaakin ruveta panostamaan nimenomaan n\u00e4ihin ei-polttoon perustuviin menetelmiin, koska se vaatii erityisosaamista ja koska se on tulevaisuutta. Minua huolestuttavat Vaponkin suunnitelmat kehitt\u00e4\u00e4 turpeelle korvaavaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, koska turpeentuotannosta aiheutuu sek\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vesiin. Turve kannattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 suohon. Lis\u00e4ksi, Vapon kannalta liiketoimintapotentiaalia olisi nimenomaan ei-polttoon perustuvassa kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotannossa sek\u00e4 \u00e4lykk\u00e4iden j\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kun n\u00e4m\u00e4 sosiaaliset ja tekniset n\u00e4k\u00f6kulmat nivotaan yhteen, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n politiikan areenalle. Se on ehk\u00e4 sittenkin se vaikein. Marinin hallitusohjelmassa linjataan turpeenpolton v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puolittuvan vuoteen 2030 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on oikea suunta ja on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 turpeen k\u00e4ytt\u00f6 tulee v\u00e4henem\u00e4\u00e4n huomattavasti enemm\u00e4n. Kunniaa tulee antaa my\u00f6s Sipil\u00e4n hallitukselle heid\u00e4n s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n kivihiilikiellosta. <\/span><\/p>\n

Asiaan liittyy keskeisesti raha, jotta siirtym\u00e4 voidaan tehd\u00e4 hallitusti. Se tarkoittaa energiaverotukseen ja energiatukiin liittyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja EU:n oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n rahastoa (JTF, Just Transition Fund). Suomessa tuetaan turpeenpolttoa t\u00e4n\u00e4 vuonna l\u00e4hes 200 miljoonalla eurolla. Tuki johtuu alemmasta verokannasta ja se on kasvanut vuoden 2014 74 miljoonasta t\u00e4m\u00e4n vuoden 196 miljoonaan euroon. <\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 vuosittainen turpeen tukisumma kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siihen muutokseen, joka tarvitaan turpeesta luopumiseen. Syksyll\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n energiaverotuksen kokonaisuudistus, jonka yhteydess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 asia pit\u00e4\u00e4 muuttaa. Samalla voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 EU:n JTF:n tuki. Rahaa tarvitaan kattilainvestointeihin, uusien l\u00e4mm\u00f6nl\u00e4hteiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen, uusien ty\u00f6paikkojen luomiseen, uudelleenkoulutukseen sek\u00e4 yritt\u00e4jien konekannan kompensointiin. N\u00e4in v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja huolehditaan ty\u00f6paikoista sek\u00e4 maaseudun elinvoimasta.<\/span><\/p>\n

\"Share<\/a>