—–
\nKirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 8.7.2020.<\/em><\/p>\n
Hallitus julkaisi 25.6. tasa-arvo-ohjelman, jonka tavoitteena on tehd\u00e4 Suomesta tasa-arvon k\u00e4rkimaa. Ohjelmassa olemme listanneet toimenpiteit\u00e4, joilla edistet\u00e4\u00e4n yhdenvertaisuutta Suomessa. Aiomme muun muassa lis\u00e4t\u00e4 perheiden tasa-arvoa uudella vanhemmuuslailla, kitke\u00e4 seksuaalista h\u00e4irint\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 palkkatasa-arvoa naisten ja miesten v\u00e4lill\u00e4. Uusi tasa-arvo-ohjelma on huomattavasti edellisen hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa kunnianhimoisempi.<\/p>\n
Ohjelman kantava ajatus on intersektionaalisuus. Se on ajattelutapa, joka pyrkii lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tasa-arvoa ottamalla huomioon, ett\u00e4 ihmiset saattavat tulla syrjityksi samanaikaisesti usean tekij\u00e4n vuoksi. Valitettavasti termi oli ymm\u00e4rretty Kainuun Sanomien kolumnissa 28.6. hieman v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n
Intersektionaalisuus tulee englanninkielen sanasta intersect, joka tarkoittaa riste\u00e4mist\u00e4. Intersektionaalisuus tunnistaa, ett\u00e4 erilaiset syrjinn\u00e4n syyt saattavat osua samaan henkil\u00f6\u00f6n eli ristet\u00e4.<\/p>\n
Kuuluisa esimerkki on tilanne, jossa yritys ei palkannut ty\u00f6ntekij\u00e4kseen tummaihoista naista. Ty\u00f6nhakija haastoi yrityksen oikeuteen, koska katsoi tulleensa syrjityksi. Samassa yrityksess\u00e4 oli t\u00f6iss\u00e4 kuitenkin tummaihoisia miehi\u00e4 ja valkoihoisia naisia. Oikeus katsoi, ettei n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 syrjinn\u00e4st\u00e4 ollut.<\/p>\n
Todellisuudessa ty\u00f6nhakijan syrjint\u00e4 syntyi siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4ness\u00e4 yhdistyi kaksi ominaisuutta: tumma ihonv\u00e4ri ja naissukupuoli. T\u00e4llaista henkil\u00f6\u00e4, mustaa naista, ei yhti\u00f6ss\u00e4 ollut ennest\u00e4\u00e4n. Kumpikaan tekij\u00e4, ihonv\u00e4ri tai sukupuoli, ei yksin aiheuttanut syrjint\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa, vaan nimenomaan niiden osuminen samaan henkil\u00f6\u00f6n eli riste\u00e4minen. Joissakin tilanteissa yksikin syrjimiseen johtava tekij\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 aiheuttamaan ep\u00e4tasa-arvoa.<\/p>\n
Tummaihoiset naiset ovat erityisen syrjitty ryhm\u00e4 monissa maissa. Suomessa rasistista h\u00e4irint\u00e4\u00e4 kokevien tummaihoisten ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaksinkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Syrjint\u00e4\u00e4 esiintyy ihonv\u00e4rin ja sukupuolen lis\u00e4ksi my\u00f6s esimerkiksi varallisuuden, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, kielen ja i\u00e4n perusteella. Tasa-arvo ei meill\u00e4, eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muussakaan maassa, ole viel\u00e4 valmis.<\/p>\n
Toisin kuin kolumnisti v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ei intersektionaalinen ajattelutapa lis\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta, vaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Siin\u00e4, miss\u00e4 intersektionaalisuus pyrkii tunnistamaan erilaisia syrjint\u00e4\u00e4n johtavia tekij\u00f6it\u00e4 ja tunnistaa, ett\u00e4 yhdell\u00e4 ihmisell\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 voi olla useita, kolumnisti haluaisi sivuuttaa ne kokonaan.<\/p>\n
Tasa-arvo ei edisty sill\u00e4, ett\u00e4 kiell\u00e4mme syrjivien tekij\u00f6iden olemassaolon. Syrjint\u00e4 on todellisuutta hyvin monen suomalaisen arjessa. T\u00e4m\u00e4 tosiasia ei parane hyssyttelem\u00e4ll\u00e4. Yhdenvertaisuus voi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 vain, jos tunnistamme erilaiset syrjint\u00e4\u00e4n johtavat tekij\u00e4t ja tunnustamme niiden olemassaolon. T\u00e4ss\u00e4 intersektionaalinen ajattelutapa on avuksi.<\/p>\n
Vain syrjiv\u00e4t rakenteet ja toimintatavat tunnistamalla voimme puuttua ongelmiin ja tehd\u00e4 Suomesta tasa-arvon k\u00e4rkimaan.<\/p>\n
Jenni Pitko
\nkansanedustaja
\nVihre\u00e4n eduskuntaryhm\u00e4n puheenjohtaja
\nOulu<\/p>\n
Silja Ker\u00e4nen
\nkaupunginvaltuutettu
\nVihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja
\nKajaani<\/p>\n
—–
\nKirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 8.7.2020.<\/em><\/p>\n
![\"Share](\"https:\/\/static.hupso.com\/share\/buttons\/share-small.png\")
<\/a>