—-
\nKirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.11.2021<\/a>. <\/em><\/p>\n
Suomussalmen Karttimojoki. Suomussalmen Syv\u00e4j\u00e4rvens\u00e4rk\u00e4t. Elias L\u00f6nnrotinkin runonkeruumatkoillaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 Vienan reitti. Ouluj\u00e4rven Kuostonsaari. Vuosanka. Paljakka. Kuhmon Hytel\u00f6nsuo Jonkerinsalon rajalla. Sotkamon Iso Hein\u00e4j\u00e4rvi.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 ovat esimerkkej\u00e4 Mets\u00e4hallituksen kohteita, joissa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta mets\u00e4\u00e4 on viime vuosina joko hakattu tai aiottu hakata. N\u00e4m\u00e4 kohteet sijaitsevat Kainuussa. Koko maassa kohteita olisi kymmeni\u00e4 lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Mets\u00e4hallitus. Nyt rupeaa jo riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Luonnon kannalta <\/b>arvokkaat kohteet on yksinkertaisesti j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 rauhaan. Suomenkaan luonto ei voi hyvin, ja vanhat mets\u00e4t ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 huolimatta valtion liikelaitos, Mets\u00e4hallitus, suunnittelee ja toteuttaa erin\u00e4isin verukkein arvokkaille kohteille hakkuita.<\/p>\n
Usein veruke on mets\u00e4tuholaki, jonka mukaan kaadettu havupuutavara ja tiettyjen raja-arvojen ylitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 esimerkiksi myrskyss\u00e4 vahingoittunutta havupuuta pit\u00e4\u00e4 poistaa talousmetsist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4.<\/p>\n
Mets\u00e4tuholaki ei kuitenkaan koske suojelualueita. Luonnon kannalta arvokkaat valtion maat tulisikin suojella.<\/p>\n
Mets\u00e4tuholaki on<\/b> toki mets\u00e4n terveyden ja tuholaisten levi\u00e4misen est\u00e4misen kannalta olennainen. On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 monimuotoisessa mets\u00e4ss\u00e4 el\u00e4\u00e4 tuhohy\u00f6nteisten luontaisia vihollisia ja ett\u00e4 tuholaiset p\u00e4\u00e4se eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se niin tehokkaasti edes levi\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Mets\u00e4tuholain lis\u00e4ksi toinen Mets\u00e4hallituksen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 veruke on toisen organisaation sel\u00e4n taakse meneminen. Esimerkiksi Karttimojoen alue on Luonnonvarakeskuksen jatkuvan kasvatuksen koeala, ja Vuosanka on Puolustusvoimien ampuma-alue.<\/p>\n
Luonnonvarakeskuksen kanssa voi, ja tulee, etsi\u00e4 sellaisia mets\u00e4nhoidon koealoja, jotka eiv\u00e4t ole luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Ja Kainuun prikaatin kanssa voi suunnitella hakkuut huolellisesti sek\u00e4 harjoitusturvallisuus ett\u00e4 luontoarvot huomioiden.<\/p>\n
Kyse t\u00e4ss\u00e4<\/b> kokonaisuudessa on tahdosta, ja sit\u00e4 tuntuu puuttuvan. Se tahdon puute on lopulta koko mets\u00e4alan tappio. Jos me saamme \u2013 ja valtio etunen\u00e4ss\u00e4 \u2013 suojeltua luonnon kannalta arvokkaat mets\u00e4alueet ja muutettua mets\u00e4talouden ekologisesti kest\u00e4v\u00e4lle pohjalle, on se koko mets\u00e4alan etu.<\/p>\n
Arvokkaiden luonnonmetsien hakkuut taas viev\u00e4t koko alan maineen, eik\u00e4 siihen ei ole varaa. Luonnonmetsien suojelu, mets\u00e4luonnon monimuotoisuuden kohentaminen ja talousmetsien luonnonhoitotoimet ovat avainasemassa, jotta suomalainen mets\u00e4ala voi aidosti olla kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla ja p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 tulevaisuudessakin.<\/p>\n
Valtion tulee, ja kannattaa, olla t\u00e4ss\u00e4 suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Osaamista l\u00f6ytyy – esimerkiksi Mets\u00e4hallituksen luontopalveluiden puolelta, ja poliittista tukeakin. Mets\u00e4hallitus, eik\u00f6 jo oteta askel eteenp\u00e4in? <\/p>\n
—-
\nKirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.11.2021<\/a>. <\/em><\/p>\n
![\"Share](\"https:\/\/static.hupso.com\/share\/buttons\/share-small.png\")
<\/a>