\nKolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 16.9.2021.<\/a><\/em><\/p>\n
\n
<\/div>\n<\/div>\n
Puurakennuksen rakentamisen aikaiset p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat l\u00e4hes poikkeuksetta pienemm\u00e4t kuin vastaavan betonitalon. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi puurakennus sitoo pitk\u00e4aikaisesti hiilen ilmakeh\u00e4st\u00e4 ja toimii siten hiilivarastona.<\/p>\n
Kun energiantuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6t saadaan l\u00e4helle nollaa, on moni puurakennus koko elinkaarensa ajalta l\u00e4hes hiilineutraali. Toisin kuin betonitalo, jonka p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat merkitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 verrattain yksinkertaiset ja eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4t asiat ovat ilmeisesti j\u00e4\u00e4neet Betoniteollisuuden lobbauksen ja mets\u00e4talouden kest\u00e4vyyskeskustelun jalkoihin. Joka tapauksessa puurakentaminen on ilmastoteko.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ilmastoteko ansaitsisi huomattavasti nykyist\u00e4 suuremman painoarvon.<\/p>\n
Painoarvo toivottavasti <\/b>nousee uuden v\u00e4h\u00e4hiilisyyslaskentamenetelm\u00e4n my\u00f6t\u00e4, jonka tavoitteena on sek\u00e4 arvioida ett\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rakentamisen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Laskenta tulee uuden maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain my\u00f6t\u00e4 pakolliseksi uusiin rakennushankkeisiin.<\/p>\n
Painoarvo toivottavasti nousee my\u00f6s, jos l\u00e4hitulevaisuudessa p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n tavalla tai toisella arvottamaan ilmakeh\u00e4st\u00e4 sidottua ja varastoitua hiilt\u00e4. Se on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ajassa, jossa hiilineutraalius on vain v\u00e4litavoite ja hiilinegatiivisuus \u2013 eli se, ett\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4 sidotaan enemm\u00e4n hiilt\u00e4 kuin sinne p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n \u2013 tavoite jo parinkymmenen vuoden t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4.<\/p>\n
Kest\u00e4vyyskeskustelu puurakentamisen yhteydess\u00e4 on toki olennaista.<\/p>\n
Puurakentamisesta ei nimitt\u00e4in voi puhua kokonaiskest\u00e4v\u00e4n\u00e4, jos metsien hoito ei sit\u00e4 ole. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on paljon parannettavaa esimerkiksi juuri luonnon monimuotoisuuden kannalta sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n kunnianhimoisten hiilinielutavoitteiden suhteen.<\/p>\n
Harmillista on se, ett\u00e4 Mets\u00e4teollisuus ry:n ja sit\u00e4 usein peesaavan MTK:n voimakas lobbaus kaikkea hiilinielujen kasvattamiseen ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen liittyv\u00e4\u00e4 sek\u00e4 mets\u00e4luonnon monimuotoisuutta parantavaa s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 vastaan, tekee suunnattomasti hallaa my\u00f6s puurakentamiselle.<\/p>\n
Puualan yhteisen<\/b> tavoitteen kannattaa olla nykyist\u00e4 parempi metsien hoito, jossa ekologinen kest\u00e4vyys huomioidaan huomattavasti nykyist\u00e4 paremmin. Se on koko alan etu, ja siihen kyll\u00e4 kyet\u00e4\u00e4n, kun vain halutaan.<\/p>\n
Sill\u00e4 tavoin varmistetaan puurakentamisen optimaalinen ketju: monimuotoisista metsist\u00e4 hakataan tukkipuuta jalostettavaksi ensin sahoille ja siit\u00e4 sitten puutuoteteollisuuteen. Puutaloissa puuhun kasvuvaiheessa sitoutunut hiili s\u00e4ilyy varastossa vuosikymmeni\u00e4 \u2013 ehk\u00e4 vuosisatoja. Ja metsiin kasvaa samalla uutta puuta.<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 hetke\u00e4 ei nyt saa hassata ymp\u00e4rist\u00f6s\u00e4\u00e4ntelyn vastustamiseen, vaan keskitty\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4talous ekologisesti kest\u00e4v\u00e4lle pohjalle. Ja rakentaa aiempaa enemm\u00e4n puutaloja. Koska maailma tarvitsee niit\u00e4.<\/p>\n
—
\nKolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 16.9.2021.<\/a><\/em><\/p>\n\n <\/div>\n<\/div>\n
![\"Share](\"https:\/\/static.hupso.com\/share\/buttons\/share-small.png\")
<\/a>