—-
\nKirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden kolumnina 10.11.2022<\/a>.<\/p>\n
Suomi on sitoutunut pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen. Ensin se sitouduttiin tekem\u00e4\u00e4n vuoteen 2010 menness\u00e4. Kun siin\u00e4 ei onnistuttu, siirrettiin tavoitevuosi vuoteen 2020. Ja kun viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ei onnistuttu, on uusi tavoitevuosi 2030.<\/p>\n
Luonto joustaa ja sopeutuu aika paljon, mutta ei loputtomiin. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 el\u00e4mme jatkuvasti yli varojemme. Otamme velkaa tulevilta sukupolvilta.<\/p>\n
On p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ikuisesti t\u00e4llainen kehitys ei voi jatkua.<\/p>\n
EU on osaltaan tarttunut toimeen ja valmistellut ennallistamisasetuksen parantamaan heikentyneiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen tilaa. Ennallistaminen ei est\u00e4 alueen talousk\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Metsi\u00e4 ei museoida, eik\u00e4 ennallistamisen idea ole palauttaa alueita 1950-luvulle \u2013 sielt\u00e4 vain haetaan luonnontilan referenssi. EU ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tule sanelemaan, miten ennallistaminen Suomessa toteutetaan. Se p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n kansallisesti EU:n asettaman tavoitteen puitteissa.<\/p>\n
Mets\u00e4t eiv\u00e4t suinkaan ole ennallistamisasetuksen koko kuva, eik\u00e4 edes isoin asia. Merkitt\u00e4vin ennallistettava elinymp\u00e4rist\u00f6 Suomessa ovat vesist\u00f6t \u2013 j\u00e4rvet ja virtavedet. Ennallistamisen my\u00f6t\u00e4 saadaan esimerkiksi palautettua vaelluskaloja vesist\u00f6ihimme.<\/p>\n
Asetus nostaa esiin my\u00f6s p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4kadon ja vaatii j\u00e4senmaita tekem\u00e4\u00e4n toimenpiteit\u00e4 sen ehk\u00e4isemiseksi. Vastaavasti toimia on teht\u00e4v\u00e4 kaupunkien viherrytt\u00e4miseksi.<\/p>\n
Toki ennallistaminen koskee my\u00f6s metsi\u00e4, joiden osalta esimerkiksi nykyisi\u00e4 luonnonhoitotoimia tullaan vahvistamaan ja joitain heikkotuottoisia turvemaita palauttamaan luonnontilaan. N\u00e4m\u00e4 ovat asioita, joita tehd\u00e4\u00e4n jo ja on tarpeen tehd\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n
Se, ett\u00e4 tavoiteasetanta t\u00e4h\u00e4n kaikkeen tapahtuu EU:ssa, on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tavoin varmistetaan se, ettei ole vapaamatkustajia ja toisaalta, ett\u00e4 luontokato saadaan oikeasti pys\u00e4ytetty\u00e4. Jos asia j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pelk\u00e4n vapaaehtoisuuden varaan, on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 toimet eiv\u00e4t riit\u00e4.<\/p>\n
Olennaista on tehd\u00e4 asiat mahdollisimman fiksusti, johon kansallinen suunnittelu antaa hyv\u00e4t mahdollisuudet. T\u00e4t\u00e4 valtioneuvosto omassa kannassaan my\u00f6s vahvasti painotti.<\/p>\n
Paljon puhutut ennallistamisen kustannukset ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti arviota paljon alhaisemmat, koska iso osa vesist\u00f6kunnostuksista tehd\u00e4\u00e4n vapaaehtoisvoimin. T\u00e4st\u00e4 suuri kiitos teille kaikille lukuisille suomalaisille, jotka t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 teette.<\/p>\n
On aivan turha tehd\u00e4 ennallistamisasetuksen vastustamisesta is\u00e4nmaan asia. Loppupeleiss\u00e4 suomalaisen mets\u00e4teollisuuden etu on ekologisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla oleva mets\u00e4talous, johon moni mets\u00e4nomistajakin t\u00e4ht\u00e4\u00e4. Todellisuudessa is\u00e4nmaan etu on hyvinvoiva ja monimuotoinen luonto, jonka voimme j\u00e4tt\u00e4\u00e4 perint\u00f6n\u00e4 lapsillemme.<\/p>\n
—-
\nKirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden kolumnina 10.11.2022<\/a>.<\/p>\n
![\"Share](\"https:\/\/static.hupso.com\/share\/buttons\/share-small.png\")
<\/a>