—
\nKolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 23.12.2022<\/a>.<\/p>\n
Edellinen Kansallinen mets\u00e4strategia linjasi vuotuiseksi hakkuutavoitteeksi 80 miljoonaa kuutiota. Viime vuoden hakkuutaso oli historian valossa enn\u00e4tyksellisen suuri, jopa 76 miljoonaa kuutiota.<\/p>\n
Suuret hakkuut taas olivat osasyy hiilinielutason romahtamiseen. Samaan aikaan luonnon monimuotoisuus heikkenee, my\u00f6s metsiss\u00e4. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luonnon ja ilmaston kannalta 80 miljoonaa kuutiota ei ole kest\u00e4v\u00e4 taso.<\/p>\n
Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 on aika absurdia, ett\u00e4 valtiotasolta on asetettu tavoite jonkin raaka-aineen tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Me kuitenkin el\u00e4mme markkinataloudessa, jossa kysynn\u00e4n ja tarjonnan pit\u00e4isi toimia ilman valtion ohjaustakin.<\/p>\n
Toki t\u00e4ss\u00e4 energiakriisin ja inflaation ajassa valtiojohtoinen hy\u00f6dykkeiden ja niiden hintojen s\u00e4\u00e4ntely on paikoin tarpeen. Silloin, kun puhutaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyshy\u00f6dykkeist\u00e4. Sellukattiloihin ja sahoille p\u00e4\u00e4tyv\u00e4 ainespuu ei kuitenkaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyshy\u00f6dyke.<\/p>\n
Valtiotason hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4tavoite viel\u00e4 jyvitettiin puutavaralaji- ja maakuntakohtaisiin hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4tavoitteisiin. Ja sit\u00e4 pyrittiin toteuttamaan koko ketjussa jopa niin, ett\u00e4 julkiset tahot ryhtyiv\u00e4t edist\u00e4m\u00e4\u00e4n biotalousinvestointeja n\u00e4iden tavoitteiden perusteella ja ett\u00e4 mets\u00e4palveluiden tavoiteasetanta johdettiin valtakunnan tavoitteista.<\/p>\n
Viime viikolla hyv\u00e4ksyttiin uusi kansallinen mets\u00e4strategia. Oli ilahduttava huomata, ett\u00e4 siin\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 asetettukaan kuutiom\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 hakkuutavoitetta vaan tavoiteasetanta tehtiin sek\u00e4 taloudellisin ett\u00e4 ekologisin mittarein.<\/p>\n
Toivottavasti t\u00e4m\u00e4n osaltaan ohjaa kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 mets\u00e4taloutta, kun koko suunnittelu- ja toteutusketju ei rupea en\u00e4\u00e4 optimoimaan ylimitoitetun hakkuutavoitteen saavuttamista.<\/p>\n
Vaikka ekologinen n\u00e4k\u00f6kulma olikin l\u00e4sn\u00e4 uuden kansallisen mets\u00e4strategian tavoitteissa, j\u00e4i sen kunnianhimon taso tarpeeseen n\u00e4hden liian alhaiseksi. Metsien hiilinielutaso on laskenut todella huolestuttavasti, monessa maakunnassa on ylitetty jopa taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4t hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kehitys tule kohentamaan mets\u00e4luonnon monimuotoisuutta.<\/p>\n
On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hakkuiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei Suomessa voisi en\u00e4\u00e4 nousta. L\u00e4hitulevaisuuden n\u00e4kym\u00e4 voi kuitenkin olla toinen. Sodan ja sit\u00e4 seuraavan energiakriisin my\u00f6t\u00e4 kotimaisen puun kysynt\u00e4 kasvaa, kun tuonti Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 loppui ja kun energiantuotannon omavaraisuus kasvaa. Eik\u00e4 Kemin sellutehdas ole viel\u00e4 edes aloittanut toimintaansa.<\/p>\n
Voi olla, ett\u00e4 suomalaisessa mets\u00e4politiikassa pit\u00e4isi hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvattamistavoitteen sijaan ruveta pohtimaan keinoja siihen, miten ylisuuria hakkuita voitaisiin hillit\u00e4. Ja kunpa muutama vuosi sitten hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4tavoitteen asettamista olisivat ohjanneet ekologisetkin n\u00e4k\u00f6kohdat, niin t\u00e4t\u00e4 asiaa ei tarvitsisi mietti\u00e4.<\/p>\n
Hiilinielutason kasvattaminen ja luonnon monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4minen pit\u00e4\u00e4 ottaa suomalaisen mets\u00e4politiikan keski\u00f6\u00f6n yht\u00e4 lailla mets\u00e4talouden arvonlis\u00e4n kohentamisen kanssa. N\u00e4iden sovittaminen samaan yht\u00e4l\u00f6\u00f6n on vaikeaa. Mahdollista se kuitenkin on, ja ennen kaikkea t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n
—
\nKolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 23.12.2022<\/a>.<\/p>\n
![\"Share](\"https:\/\/static.hupso.com\/share\/buttons\/share-small.png\")
<\/a>