—
\nKirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.12.2022<\/a>.<\/p>\n
Vihreiden puoluevaltuusto hyv\u00e4ksyi 27.11. puolueelle p\u00e4ivitetyn maatalousohjelman. Ohjelman p\u00e4ivityksess\u00e4 korostettiin etenkin kest\u00e4v\u00e4n ruoantuotannon merkityst\u00e4 sek\u00e4 esitettiin keinoja maatalouden siirtymiseksi pois fossiiliriippuvuudesta.<\/p>\n
Ep\u00e4varma maailmantilanne on nostanut ruokaturvan ja ruoantuotannon omavaraisuuden entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4n rooliin.<\/p>\n
Asiat olivat olleet vahvasti kirjattuna jo aiemmassakin, syksyll\u00e4 2018 hyv\u00e4ksytyss\u00e4 vihreiden maatalouspoliittisessa ohjelmassa. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa ruoantuotannon huoltovarmuuden turvaaminen on kuitenkin konkretisoitunut ihan eri tavalla.<\/p>\n
Akuutin kriisin hoitamisen ohella on keskeist\u00e4 muuttaa ruoantuotannon rakennetta kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suomalainen maanviljely on aivan liian riippuvainen ulkomailta tuotavasta fossiilisesta energiasta, lannoitteista ja t\u00e4ydennysrehuvalkuaisesta.<\/p>\n
Vihre\u00e4t on jo pitk\u00e4\u00e4n pit\u00e4nyt esill\u00e4 maatalouden riippuvuuden v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 v\u00e4kilannoitteista ja fossiilisista polttoaineista sek\u00e4 valkuaisomavaraisuuden kasvattamista.<\/p>\n
Valtion olisi pit\u00e4nyt ohjata muutosta nopeammin jo aiemmin, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tiloja kurittavat nimenomaan lannoitteiden ja polttoaineiden korkeat hinnat. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n, kiertotalouspohjaiseen ruoantuotantoon siirtymiseksi esit\u00e4mme useita toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n
On esimerkiksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 purkamaan eri tuotantosuuntien alueellista erikoistumista. Kun nurmiviljely\u00e4 vaativat m\u00e4rehtij\u00e4t ja yksivuotisten kasvien viljely toimivat yhdess\u00e4, saamme tasapainoiset viljelykierrot. Nurmien ja yksivuotisten kasvien vuorottelu s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 niin lannoitteita kuin torjunta-aineitakin.<\/p>\n
Nurmiviljelyn hiilensidontatuki, enint\u00e4\u00e4n 50 prosenttia viljelykierrosta, kannustaisi nurmiviljelyyn vilja-Suomessa ja lis\u00e4isi kasvintuotantoa nauta-Suomessa.<\/p>\n
Monipuolinen viljely mahdollistaa my\u00f6s biologisen typensidonnan eli typpe\u00e4 sitovien kasvien tehokkaan viljelyn.<\/p>\n
Biokaasun tuotannon merkitt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4\u00e4minen on yksi kest\u00e4v\u00e4n, kiertotalouspohjaisen maatalouden kulmakivi.<\/p>\n
Energiaomavaraisuuden lis\u00e4ksi biokaasun tuotanto edesauttaa my\u00f6s ravinneomavaraisuuden kasvattamista, koska m\u00e4d\u00e4tej\u00e4\u00e4nn\u00f6s on erinomaista lannoitetta. My\u00f6s muista ravinnoksi kelpaamattomista sivuvirroista saatavat etanoli- ja \u00f6ljyjakeet on syyt\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 energiaksi aina, kun energiantuotanto ei kilpaile ravinnontuotannon kanssa.<\/p>\n
Osana maatalouden kest\u00e4vyysmurrosta on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 siirty\u00e4 kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota sek\u00e4 sit\u00e4 tukevaa tuotantorakennetta.<\/p>\n
Ekologisesti on tehokkaampaa sy\u00f6d\u00e4 suoraan kasvinviljelyn tuotteita kuin kotiel\u00e4intuotteita. Toisaalta kotiel\u00e4imille sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n paljon sellaista \u2013 esimerkiksi nurmia tai elintarviketeollisuuden sivuvirtoja \u2013 joita me ihmiset emme voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suoraan ravinnoksi.<\/p>\n
Maatalouden rakennemuutoksen on tapahduttava kulutuksen muutosten kautta, ei korvaamalla suomalaista tuotantoa tuonnilla. Samalla muutoksen on oltava hallittu ja reilu, koska maatalouden investoinnit tehd\u00e4\u00e4n usein vuosikymmeniksi.<\/p>\n
Maatalouspolitiikka on kest\u00e4vyyslaji. Vaikka parhaillaan viel\u00e4 hienohiotaan nyt alkavan maataloustukikauden s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, on 5\u20137 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 koittavan seuraavan kauden valmistelu jo alkanut.<\/p>\n
Vihreiden mielest\u00e4 politiikalla on t\u00e4rke\u00e4 ohjata ruoantuotantoa kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi ja aidosti omavaraisemmaksi ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riippuvuutta v\u00e4kilannoitteista ja tuontipolttoaineista. Keskustelu maatalouden pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen tulevaisuudesta ja tavoitteista onkin ajankohtaista juuri nyt.<\/p>\n
Ruoka on sananmukaisesti elint\u00e4rke\u00e4 tuote. Sen tuottamisen on oltava viljelij\u00e4lle kannattavaa. Viljelij\u00e4n on saatava ty\u00f6st\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4 korvaus.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 oli vihreiden linja jo aiemmin, ja nyt p\u00e4ivitetyss\u00e4 ohjelmassa on nostettu esiin uusia keinoja ruoantuotannon kannattavuuden parantamiseksi: esimerkiksi ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ulkomaiseen lihaan kohdistuva antibioottivero sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuottajien mahdollisuuksia markkinaedunvalvontaan.<\/p>\n
Reilun kilpailun turvaamiseksi meid\u00e4n on my\u00f6s vaadittava tuontituotteilta suomalaisten tuotantostandardien t\u00e4yttymist\u00e4. Julkisten hankintojen pit\u00e4isi toimia t\u00e4ss\u00e4 linjakkaasti, ja laittaa kilpailutuskriteereiksi samat vaatimukset kuin suomalaiselle ruoantuotannolle on asetettu.<\/p>\n
Kest\u00e4vyysmurroksen toteuttamiseksi on t\u00e4rke\u00e4 muistaa, ett\u00e4 vain kannattava tila kykenee investoimaan parempaan tuotantotekniikkaan, uusiutuvaan energiaan tai el\u00e4inten hyvinvointiin. Maatalouden muutos entist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi tarvitseekin taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla toimivat maatilat.<\/p>\n
Silja Ker\u00e4nen
\ndiplomi-insin\u00f6\u00f6ri
\npuoluevaltuuston puheenjohtaja (vihr.)
\nKajaani<\/p>\n
Petri Leinonen
\nviljelij\u00e4, yritt\u00e4j\u00e4
\nTornio<\/p>\n
—
\nKirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.12.2022<\/a>.<\/p>\n
![\"Share](\"https:\/\/static.hupso.com\/share\/buttons\/share-small.png\")
<\/a>