Kainuussa hakkuut ovat alle suurimman yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4n hakkuukertym\u00e4n \u2013 jopa aika reilusti. Sellutehdashanke siis perustuu ajatukseen, ett\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4ri\u00e4 lis\u00e4tt\u00e4isiin suunnilleen sille tasolle. Ilmasto- ja luonton\u00e4k\u00f6kulmasta on kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4ri\u00e4 ei voi lis\u00e4t\u00e4 \u2013 p\u00e4invastoin Suomen tasolla niit\u00e4 pit\u00e4isi v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Kainuussa v\u00e4hent\u00e4misen tarve ei ole niin ilmeinen, mutta lis\u00e4\u00e4miseen varaa ei ole l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n sit\u00e4 vertaa, mit\u00e4 sellutehtaan puunhankinta olisi. Kainuussa hakattiin vuosina 2022 ja 2023 molempina noin 2,5 milj. m3 kuitupuuta. KaiCellin puuntarve on 3,5 milj. m3.<\/p>\n
Kainuun osalta on my\u00f6s selvitetty sit\u00e4, miten hakkuum\u00e4\u00e4rien lis\u00e4ys korreloi hiilivaraston koon n\u00e4k\u00f6kulmasta, kun puutuotteiden korvaushy\u00f6ty huomioidaan. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 se, ett\u00e4 korvaushy\u00f6dyt eiv\u00e4t kompensoi lis\u00e4\u00e4ntyneiden hakkuiden negatiivista ilmastovaikutusta. Eli ilmaston\u00e4k\u00f6kulmasta ei kannata perustaa sellutehdasta. https:\/\/kainuunliitto.fi\/assets\/uploads\/2024\/01\/Kilpelainen_Kainuun-Maakuntaliitto_Kambio-25.1.2024.pdf<\/a><\/p>\n Pohjois-Suomen tilanne<\/strong><\/p>\n KaiCellin idea perustuu \u2019l\u00e4hikuituun\u2019 eli siihen, ett\u00e4 tehtaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 puu tulisi verrattain l\u00e4helt\u00e4 rekkakuljetuksin. N\u00e4in puunkuljetuksen kustannukset olisivat kohtuulliset. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi hakkuupainetta etenkin Kainuuseen ja l\u00e4hialueille. Kuitenkin, puumarkkinat ovat alueeltaan laajemmat. Kainuuseen on my\u00f6s juuri valmistumassa 80 miljoonalla eurolla peruskorjattu ratayhteys Kontiom\u00e4est\u00e4 Suomussalmen Pesi\u00f6kyl\u00e4\u00e4n. Puutavaraterminaaleja on Pesi\u00f6kyl\u00e4ss\u00e4, Hyrynsalmella ja Kontiom\u00e4ess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ratayhteyden vuoksi puunkuljetusmatkat voivat olla pidempi\u00e4.<\/p>\n Pohjois-Suomessa uusia biotalouden investointeja on valmistunut tai on juuri valmistumassa. N\u00e4m\u00e4 kaikki lis\u00e4\u00e4v\u00e4t puunk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Pohjois-Suomessa seuraavasti:<\/p>\n Mets\u00e4Fibre Kemin uusi tehdas 7,6 Mm3 Kapasiteettia on my\u00f6s poistunut seuraavasti:<\/p>\n Stora Enso Veitsiluoto, Kemi 1,9 Mm3 Lopputuloksena puun tarve Pohjois-Suomessa kasvaa yli 5 miljoonaa kuutiota. Ja t\u00e4h\u00e4n yht\u00e4l\u00f6\u00f6n KaiCell olisi viel\u00e4 3,5 Mm3 lis\u00e4\u00e4. Osa puusta \u2013 etenkin Kemin tehtaalle \u2013 tulee Ruotsin puolelta. Mutta toisaalta osa Pohjois-Suomen puusta vied\u00e4\u00e4n Etel\u00e4-Suomen puolelle, Kainuusta vaikkapa \u00c4\u00e4nekoskelle. Liikennett\u00e4 on my\u00f6s toiseen suuntaan, mutta Etel\u00e4-Suomen metsiss\u00e4 hakkuupaine on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n Pohjois-Suomen metsi\u00e4 korkeampi.<\/p>\n (Pohjois-Suomella tarkoitetaan kolmea pohjoisinta maakuntaa: Lappia, Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaata.)<\/p>\n Haluan t\u00e4ss\u00e4 kohti sanoa, ett\u00e4 minusta Kainuun sahojen kapasiteetin lis\u00e4ys on hyv\u00e4 asia. Sahateollisuuden my\u00f6t\u00e4 osa puusta p\u00e4\u00e4tyy pitk\u00e4ik\u00e4isiin puutuotteisiin, joissa hiili on varastoituna pitk\u00e4\u00e4n. Ja puut taas kasvaessaan imev\u00e4t hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4. Toki sahojenkin puunhankinnan on syyt\u00e4 olla kest\u00e4v\u00e4\u00e4, ja todella toivon, ettei niiden prosesseihin p\u00e4\u00e4dy esimerkiksi luonnon kannalta arvokkaita valtion vanhojen tai luonnontilaisten metsien puuta.<\/p>\n Joku jo t\u00e4ss\u00e4 kohti haluaa sanoa, ett\u00e4 kuitupuuta tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4, kun tuotetaan tukkipuuta sahoille. Kyll\u00e4 tulee jonkin verran. Mutta sahat toivottavasti s\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4t l\u00e4pimittavaatimuksia, jolloin pienempikin puu k\u00e4y sinne raaka-aineeksi. Lis\u00e4ksi siirtym\u00e4ll\u00e4 enemm\u00e4n jatkuvan kasvatuksen suuntaan optimoidaan nimenomaan tukkipuun m\u00e4\u00e4r\u00e4, ja kuitupuun m\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi. Lis\u00e4ksi kuitupuuta k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 teollisuutta Suomessa on edelt\u00e4vin\u00e4 vuosina rakennettu merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. <\/p>\n Puuhankinnan ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia ei oteta ymp\u00e4rist\u00f6luvassa huomioon<\/strong><\/p>\n Yksi ongelma sellutehdashankkeisiin liittyen on se, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arvioinnissa (YVA) tai ymp\u00e4rist\u00f6luvassa ei tarvitse arvioida eik\u00e4 lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 oteta kantaa puunhankinnan ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin tai niiden minimointiin.<\/p>\n YVAssa ja ymp\u00e4rist\u00f6luvassa otetaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kantaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n itse tehdaspaikan ja tehtaan ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin. Vaikka tosiasiassa sellutehtaiden merkitt\u00e4vimm\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ovat juurikin puunhankinnassa, eli mets\u00e4talouden puolella. T\u00e4ss\u00e4 Kainuun hankkeessa meid\u00e4n vihreiden lausunnon perusteella ja ELYn suosiollisella my\u00f6t\u00e4vaikutuksella, my\u00f6s puunhankinnan vaikutuksia huomioitiin YVAssa jonkin verran. Mutta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 johtuen ei siin\u00e4 mittakaavassa, kun pit\u00e4isi.<\/p>\n Kuopion sellutehdashanke kaatui siihen, ett\u00e4 se olisi heikent\u00e4nyt Kallaveden hyv\u00e4\u00e4 tilaa. T\u00e4m\u00e4 Kainuun hanke sijoittuisi Ouluj\u00e4rven rannalle, Paltamoon, josta purkuputki tulisi Hyrynsalmelta tulevan ison vesist\u00f6reitin purkukohtaan. T\u00e4ss\u00e4 vesien sekoittuminen on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti hyv\u00e4.<\/p>\n Mutta, tehtaan p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat siis kiintoainetta, sulfaattia, ravinteita ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4 \u2013 kaikki sellaisia tekij\u00f6it\u00e4, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t vesist\u00f6n rehev\u00f6itymist\u00e4 ja siten heikent\u00e4v\u00e4t sen tilaa. Etenkin t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4, kun ilmaston l\u00e4mpeneminenkin kiihdytt\u00e4\u00e4 vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymist\u00e4.<\/p>\n Jos Ouluj\u00e4rve\u00e4 arvioidaan yhten\u00e4 vesialtaana, tehdas tuskin heikent\u00e4\u00e4 sen luokitusta hyv\u00e4st\u00e4 tilasta huonommaksi. (Vesist\u00f6t siis luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyv\u00e4, tyydytt\u00e4v\u00e4, v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4 ja huono. Yleinen tavoite on, ett\u00e4 kaikki vesist\u00f6t olisivat tilaluokassa hyv\u00e4. Ouluj\u00e4rvi on nykyisell\u00e4\u00e4n tilaluokassa hyv\u00e4, mutta kyse on nyt siit\u00e4, heikkeneek\u00f6 sen tilaluokitus sellutehtaan vaikutuksesta.)<\/p>\n Ouluj\u00e4rvi on valtavan iso j\u00e4rvi, jossa on useampi eri vesialue. Esimerkiksi j\u00e4rven keskell\u00e4 oleva Manamansalo rajaa varsin tehokkaasti j\u00e4rven keskelt\u00e4 kahtia, ja tehtaan vesist\u00f6vaikutukset eiv\u00e4t kovin suurina n\u00e4ytt\u00e4ydy en\u00e4\u00e4 Manamansalon toisella puolella.<\/p>\n Jos tehtaan vaikutuksia arvioidaan vesialuekohtaisesti \u2013 eik\u00e4 koko j\u00e4rven osalta \u2013 on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 purkuputken l\u00e4hialueella olevan Paltasel\u00e4n sek\u00e4 Mieslahden vedenlaatu heikkenee jopa merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n Toinen n\u00e4k\u00f6kulma, mik\u00e4 pit\u00e4isi huomioida, on yhteisvaikutukset vesist\u00f6ihin. Ouluj\u00e4rveen p\u00e4\u00e4tyy my\u00f6s Terrafamen j\u00e4tevedet \u2013 ja toki my\u00f6s kohtalainen mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormitus \u2013 ja on olennaista huomioida n\u00e4m\u00e4 yhteisvaikutukset.<\/p>\n —-<\/p>\n N\u00e4ist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmista ajatellen on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tehdas ei ole ekologisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla. Pohjois-Suomeen ei mahdu puuta kest\u00e4v\u00e4sti k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 lis\u00e4kapasiteettia t\u00e4m\u00e4n vertaa ja tehtaan vaikutukset Ouluj\u00e4rveen ovat my\u00f6s todella merkitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n Sitten k\u00e4yd\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n l\u00e4pi hankkeen organisoitumista ja talouspuolta.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 Kainuun sellutehdashanke siis py\u00f6rii Kaicell Fibers Oy -nimisen yhti\u00f6n alla. Ko. yritys perustettiin 2016 Kainuun maakuntavaltuuston joulukuun 2015 kokouksen seurauksena. Alkuvaiheessa Kainuun liitto omisti yhti\u00f6st\u00e4 50 % ja yksi biotalouteen liittyv\u00e4 konsulttifirma 50 %. Kainuun liitto k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rahoitti yrityksen toimintaa k\u00e4ytt\u00e4en t\u00e4h\u00e4n alkup\u00e4\u00e4omana 400 000 euroa edellisten tilikausien ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 tehtiin maakuntavaltuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6s 30.11.2015 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 29-1 (min\u00e4 olin tuo yksi). T\u00e4\u00e4ll\u00e4 postaukseni kokouksen j\u00e4lkeen: https:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/sellutehdas-ei-ole-ainoa-vaihtoehto\/<\/a><\/p>\n On kyseenalaista, miksi julkinen viranomainen l\u00e4htee t\u00e4llaiseen yhteen elinkeinopoliittiseen hankkeeseen toimijaksi. Miksi Kainuun liitto ei perusta pelifirmaa? Tai biokaasulaitosta? Miksi Kainuun liitto k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaa suoraa julkista rahaansa yhden elinkeinopoliittisen hankkeen edist\u00e4miseen?<\/p>\n Alkujaan hankkeessa oli mukana kiinalaisyhteisty\u00f6t\u00e4 ja ajatus tehd\u00e4 vaatekuituja. Kiinalaiset tippuivat matkasta jossain vaiheessa ja sitten yhti\u00f6 muutti hankettaan \u2019vain perinteisen sellun\u2019 tekemiseen.<\/p>\n Tammikuussa 2022 uutisoitiin, ett\u00e4 Taaleri sijoitusyhti\u00f6 l\u00e4hti mukaan ja osti yli 10 % yhti\u00f6n osakekannasta. Aiemmin mainitsemani biotalouden konsulttiyhti\u00f6, joka alkujaan oli mukana, j\u00e4i my\u00f6s jossain vaiheessa pois ja mukaan tuli yksitt\u00e4isi\u00e4 sijoittajia. Kainuun liitto on edelleen yhti\u00f6n suurin omistaja, p\u00e4\u00e4lle 10 % osuudella. KaiCell Fibers Oy:n toimitusjohtajana on Kainuun liiton suunnittelujohtajan virasta el\u00e4k\u00f6itynyt henkil\u00f6, joka hoiti toimitusjohtajan teht\u00e4vi\u00e4 jonkin aikaa my\u00f6s ollessaan virassa. Yhti\u00f6n osoite on Kainuun liiton viraston osoite.<\/p>\n KaiCell Firbers olisi \u2019pienehk\u00f6\u2019 sellutehdasta, joka k\u00e4ytt\u00e4isi puuta noin 3,5 milj. kuutiota vuodessa. \u00c4\u00e4nekoskelle ja Kemiin rakennetut sellutehtaat ovat 6,5 ja 7,6 milj. kuution tehtaita. Kainuun tehtaan koko on siis kovin pieni, ja se alentaa sen kannattavuutta. Sellutehtaassa on skaalaetuja \u2013 isompi tehdas on kustannustehokkaampi. On siis vaikea n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llainen \u2019pieni\u2019 sellutehdas olisi aidosti kannattavalla pohjalla.<\/p>\n Paljon puhutaan my\u00f6s sellun jatkojalosteista \u2013 ja siit\u00e4, miten ne voisivat lis\u00e4t\u00e4 KaiCellin kannattavuutta. Kuitenkin, jatkojalosteiden (vaatekuitu esim.) perusteena on kaikissa samanlainen sellunkeitto. Miksi jatkojalosteita kannattaisi tuottaa KaiCellin sellusta, eik\u00e4 halvemmasta isomman tehtaan sellusta?<\/p>\n Hankkeen elinkaaren, eli kymmenen vuoden, aikana tilanne puumarkkinoilla on muuttunut johtuen etenkin Pohjois-Suomen uusista investoinneista. On oikeasti kyseenalaista, riitt\u00e4isik\u00f6 KaiCellin tehtaalle puu \u2013 ja millaisella hinnalla.<\/p>\n Kainuun Sanomissa oli 3.4.2024 erinomainen juttu juuri t\u00e4st\u00e4 asiasta. Eli siit\u00e4, miten ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 rahoituksen l\u00f6yt\u00e4minen t\u00e4h\u00e4n hankkeeseen on. https:\/\/www.kainuunsanomat.fi\/artikkeli\/analyytikot-muistuttavat-kireasta-puumarkkinasta-paltamon-sellutehtaan-vaatimaa-rahasummaa-ei-noi<\/a> Korot ovat nousseet, l\u00e4nsimaista rahaa t\u00e4llaiselle isojen mets\u00e4yhti\u00f6iden ulkopuolisille hankkeille tuskin l\u00f6ytyy. Halutaanko me Kainuussa ruveta siirtomaaksi ja tehdas vaikkapa kiinalaisomisteisessa tehtaassa sellua Aasian markkinoille? Jutussa nostetaan asiantuntijoiden suulla varsin hyvin esiin my\u00f6s se, puumarkkinat ovat nyt varsin haastavat uutta tehdasta ajatellen. Kainuusta vied\u00e4\u00e4n puuta \u00c4\u00e4nekoskellekin, hinnat ovat nousseet ja rahoitusmarkkinoiden analyytikkokin tunnistaa tarpeen hakkuiden v\u00e4hent\u00e4miseen.<\/p>\n Kannattavuushaasteet ja investorien ep\u00e4varma l\u00f6ytyminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 tehtaan kannattajienkin joukossa, kun on jo ehditty ehdottaa, ett\u00e4 Suomen valtio l\u00e4htisi investoimaan tehtaaseen. Mit\u00e4 ihanaa Kekkosen ajan aluepolitiikkaa, jossa valtion johdolla perustetaan teollisuutta eri puolille Suomea. Mutta nyt elet\u00e4\u00e4n kuitenkin jo 2020-lukua. Euroopan unionia ja markkinataloutta. (Ainakin tiet\u00e4\u00e4kseni. Ja onneksi!)<\/p>\n Sitten. Minua kiinnostaa ihan valtavasti Kainuun elinvoima ja sen lis\u00e4\u00e4minen. L\u00e4hdin alun perin politiikkaan mukaan ymp\u00e4rist\u00f6asioiden vuoksi, mutta Kainuun asia ja elinvoiman lis\u00e4\u00e4minen \u2013 ja toki laajemmin isojen kaupunkien ulkopuolisen Suomen hyv\u00e4n tulevaisuuden ja el\u00e4misen edellytysten varmistaminen \u2013 ovat tulleet omalle agendalle vuosien varrella varsin vahvasti.<\/p>\n En pysty n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sellutehdashanke edesauttaisi Kainuun elinvoimaa. Kainuun kehityksen pullonkaula t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on pula osaavasta ty\u00f6voimasta. L\u00e4hes alalla kuin alalla. Toki ty\u00f6paikkoja tarvitaan lis\u00e4\u00e4, mutta me emme en\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan ole olleet ty\u00f6tt\u00f6myysmaakunta.<\/p>\n Lis\u00e4ksi yksi Kainuun kehityksen haaste on sukupuolten v\u00e4linen ero. Kainuussa on enemm\u00e4n nuoria miehi\u00e4 kuin nuoria naisia. T\u00e4m\u00e4 sukupuolirakenteen vinouma aiheuttaa monia haasteita ja sit\u00e4 pit\u00e4isi eri keinoin pyrki\u00e4 purkamaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis tekem\u00e4\u00e4n elinvoimapolitiikkaa etenkin nuorten naisten n\u00e4k\u00f6kulmasta \u2013 eli feministist\u00e4 elinvoimapolitiikkaa.<\/p>\n Niinp\u00e4 alueen elinvoimapoliittisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta on absurdia panostaa ekologisesti kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 pohjalla olevaan miesvaltaisen alan ty\u00f6paikkojen luomiseen tilanteessa, jossa meill\u00e4 on a) pula ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4, b) tarve nimenomaan naisty\u00f6paikkojen luomiseen (ja toki ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n segregaation purkamiseen) ja c) meneill\u00e4\u00e4n sek\u00e4 alueellinen ett\u00e4 globaali ekologinen kest\u00e4vyyskriisi. <\/p>\n Toki tosiaan elinkeinopolitiikka pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, mutta siihen on Kainuussa sellutehtaasta huolimatta lukuisia muita mahdollisuuksia. Esimerkiksi puurakentaminen, datakeskukset, uusiutuva energia, junat & ratikat, biohiilien tuotanto\u2026 Mahdollisuuksia on valtavasti. Lis\u00e4ksi isohko osa sellutehtaalle laskettuja ty\u00f6llisyysvaikutuksia ovat puunkorjuun ty\u00f6paikat, jotka eiv\u00e4t riipu sellutehtaan sijainnista.<\/p>\n On my\u00f6s oikeasti hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 pohtimaan, miten luontovaikutuksiltaan merkitt\u00e4v\u00e4n negatiivinen sellutehdas lis\u00e4isi Kainuun houkuttelevuutta. Lis\u00e4\u00e4 metsien hakkuita, lis\u00e4\u00e4 isoja aukkoja. Ja tilalle vedenlaadun heikkenemist\u00e4 etenkin Ouluj\u00e4rvess\u00e4. Meid\u00e4n pit\u00e4isi houkutella Kainuuseen lis\u00e4\u00e4 asukkaita (koska ty\u00f6voimapula) ja siten t\u00e4nne pit\u00e4isi nimenomaan luoda hyv\u00e4\u00e4 ja ihanaa elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, johon kuuluvat hienot mets\u00e4t ja puhtaat vedet. Sellutehdas ei t\u00e4h\u00e4n yht\u00e4l\u00f6\u00f6n sovi.<\/p>\n Loppuun viel\u00e4 yksi todella t\u00e4rke\u00e4 asia. Minua surettaa todella paljon, kuinka paljon intoa, energiaa, resursseja, aikaa ja toivoa t\u00e4h\u00e4n hankkeeseen tullaan laittamaan. Moni Kainuun kannalta keskeinen henkil\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon aikaansa t\u00e4m\u00e4n tehdashankkeen edist\u00e4miseen. Moni luo Kainuun tulevaisuuden toivon t\u00e4m\u00e4n tehdashankkeen toteutumisen varaan. T\u00e4h\u00e4n tullaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 maakunnan ett\u00e4 etenkin Paltamon kunnan kehitt\u00e4misresursseja ja hankerahaa merkitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin \u2013 ja on jo k\u00e4ytetty.<\/p>\n On todella harmi, ett\u00e4 yhteisi\u00e4 ja t\u00e4rkeit\u00e4 resursseja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niin paljon t\u00e4llaisen ep\u00e4varman ja ekologisesti kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 pohjalla olevan hankkeen edist\u00e4miseen. Lis\u00e4ksi se ajatus, miten koitetaan luoda toivoa t\u00e4m\u00e4n hankkeen my\u00f6t\u00e4 kainuulaisiin. Ja jos t\u00e4m\u00e4 ei sitten toteudukaan \u2013 meneek\u00f6 meill\u00e4 sitten huonosti. (Ei mene.) Kainuun kehitt\u00e4misen kannalta kannattaisi ehdottomasti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 resurssit niihin elinvoimaa lis\u00e4\u00e4viin asioihin, joiden toteutumisedellytykset ja -todenn\u00e4k\u00f6isyys ovat t\u00e4t\u00e4 hanketta merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempia. Tavanomainen panos-tuotos-arviointi siis. N\u00e4ihin muihin asioihin panostaminen lis\u00e4isi todenn\u00e4k\u00f6isesti Kainuun elinvoimaa merkitt\u00e4v\u00e4sti enemm\u00e4n kuin t\u00e4m\u00e4 sellutehdas. Mutta nyt resursseja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n, ja se on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pois jostain muusta.<\/p>\n —<\/p>\n Hienoa, ett\u00e4 jaksoit lukea t\u00e4m\u00e4n loppuun. Monia erilaisia n\u00e4k\u00f6kohtia, joiden vuoksi hankkeesta olisi viisain luopua. Olen kirjoittanut t\u00e4st\u00e4 my\u00f6s kirjassani Miss\u00e4 syrj\u00e4 sijaitsee? \u2013 Kun kaupunki ei ole kaikki<\/a>. Alla viel\u00e4 joitamia linkkej\u00e4 omiin blogiteksteihini.<\/p>\n <\/p>\n Minun nettisivuilta l\u00f6ytyy erin\u00e4isi\u00e4 kirjoituksia asiasta: Maakuntavaltuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 kehitysyhti\u00f6n rahoittamisesta: https:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/kainuun-biotuotetehdas\/<\/a><\/p>\n Mets\u00e4-aiheisia on kokonaisuudessaan aika paljon:
\nStora Enson Oulun tehdas 1 Mm3 lis\u00e4\u00e4
\nJunnikkalan saha, Oulu 0,7 Mm3 (kokonaan uusi)
\nP\u00f6lkky, Kajaani 0,45 Mm3 lis\u00e4\u00e4
\nKuhmo Oy, noin 0,5 Mm3 lis\u00e4\u00e4
\nP\u00f6lkky investoi my\u00f6s Taivalkoskelle, mutta sen lis\u00e4kapasiteetin tarve ei ole tiedossa. <\/p>\n
\nMets\u00e4Fibren vanha tehdas Kemiss\u00e4 3 Mm3<\/p>\n1.2. Vesist\u00f6vaikutukset<\/h3>\n
2. Hankeyhti\u00f6n kiemurat<\/h2>\n
\nhttps:\/\/www.taaleri.com\/ajankohtaista\/taaleri-mukaan-paltamon-biotuotetehdashankkeeseen<\/a> Nykyisiss\u00e4 uutisissa Taaleria ei en\u00e4\u00e4 mainita omistajana. Onko Taaleri j\u00e4tt\u00e4ytynyt pois?<\/p>\n3. Sellutehtaan kannattavuus<\/h2>\n
4. Kainuun elinvoima<\/h2>\n
\nhttps:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/?s=kaicell<\/a><\/p>\n
\nhttps:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/sellutehdas-ei-ole-ainoa-vaihtoehto\/<\/a><\/p>\n
\nhttps:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/category\/metsa\/<\/a><\/p>\n
![\"Share](\"https:\/\/static.hupso.com\/share\/buttons\/share-small.png\")
<\/a>