![\"Share](\"https:\/\/static.hupso.com\/share\/buttons\/share-small.png\")
<\/a>Osana hyvinvointialueiden rahoituskriisi\u00e4 on nostettu keskusteluun se, ett\u00e4 hyvinvointialueita yhdistett\u00e4isiin toisiinsa. On puhuttu 9-12 hyvinvointialueesta (niit\u00e4 on nyt 21 + Helsinki) tai jopa viidest\u00e4.<\/p>\n
Samaa keskustelua k\u00e4ytiin hyvinvointialueuudistuksen yhteydess\u00e4. Nyt t\u00e4h\u00e4n taas palataan.<\/p>\n
Hyvinvointialueiden yhdist\u00e4minen ei kuitenkaan ole tie onneen, eik\u00e4 ratkaisu nykyisiin ongelmiin. Perustelen t\u00e4ss\u00e4, miksi.<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin, hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 ja ovat siten toimineet vasta alle kaksi vuotta. Alkuvaihe on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mennyt toiminnan k\u00e4ynnist\u00e4miseen, johon onkin syyt\u00e4 varata riitt\u00e4v\u00e4 aika. Jos hyvinvointialueita l\u00e4hdett\u00e4isiin nyt yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n, tarkoittaisi se t\u00e4m\u00e4n kaiken tekemist\u00e4 uudelleen. Uudet organisaatiot, uudet toimintatavat, uudet s\u00e4\u00e4nn\u00f6t.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi se johtaisi kustannusten kasvuun, kun esimerkiksi palkkaharmonisointi pit\u00e4isi tehd\u00e4 uudelleen. Eli kaikkien samaa ty\u00f6t\u00e4 tekevien palkkatason pit\u00e4\u00e4 olla sama \u2013 eli sen mukainen, joka teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 eniten tienaa. Toki hoitoalalla olisi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 tarpeen nostaa palkkatasoa, koska se ei vastaa ty\u00f6n vaativuutta. Mutta hyvinvointialueiden talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta, aiheuttaisi uusi palkkaharmonisointikierros kasvavia kustannuksia. Kustannusten kasvua tapahtuisi tietoj\u00e4rjestelmien osalta, joita pit\u00e4isi p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 hetimiten uudelleen.<\/p>\n
Hyvinvointialueille tulee nyt antaa ty\u00f6rauha.<\/p>\n
Pienempi alueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei kuitenkaan ole mik\u00e4\u00e4n pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen ratkaisukaan. T\u00e4h\u00e4nkin on perustelut.<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin sote-palveluiden uudistustarve l\u00e4hti siit\u00e4, ett\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 julkisia sote-palveluiden j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 oli yli 300. Se oli liikaa ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 uudistamisen tarve oli ilmeinen. Kun hyvinvointialueita on nyt 21 (sek\u00e4 Helsinki, joka kaupunkina j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 sote-palvelut) on t\u00e4m\u00e4 v\u00e4hent\u00e4nyt j\u00e4rjest\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 jo merkitt\u00e4v\u00e4sti. Onkin ihmeellist\u00e4, ett\u00e4 nyt asian ratkaisisi muutaman hyvinvointialueen v\u00e4hent\u00e4minen.<\/p>\n
Jotkut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t perusteena alueen v\u00e4est\u00f6pohjaa, joka joillain alueilla on paljon pienempi kuin toisilla. Itse tulen yhdelt\u00e4 t\u00e4llaiselta alueelta, Kainuusta. V\u00e4est\u00f6pohja ei kuitenkaan voi olla ainoa aluejakoa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 mittari. Sote-palveluiden osalta olennaista on palveluiden tarve \u2013 eli v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenne ja sairastavuus. Pienen v\u00e4est\u00f6pohjan alueilla palveluiden tarve voi olla merkitt\u00e4v\u00e4, kuten esimerkiksi Kainuussa on. Samoin et\u00e4isyydet ja harva asutus on asia, joka aluejaossa on tunnistettava ja huomioitava. Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Kainuu itsess\u00e4\u00e4n on Belgian kokoinen alue.<\/p>\n
Jos alueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 pienenisi nykyisest\u00e4, et\u00e4\u00e4ntyisi johtaminen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko kauas. Vinoumaa t\u00e4lt\u00e4 osin voi huomata jo nykyisill\u00e4 alueilla, saati, jos ne olisivat nykyist\u00e4 isompia. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon et\u00e4\u00e4ntyminen on erityisen hankalaa siksi, ett\u00e4 hyvinvointialueiden pit\u00e4isi pysty\u00e4 keskittym\u00e4\u00e4n perusterveydenhuollon parantamiseen, ja esimerkiksi vanhusten hoitoon. N\u00e4m\u00e4 palvelut ovat iso osa hyvinvointialueen teht\u00e4vist\u00e4, ja n\u00e4iden palveluiden laadukas j\u00e4rjest\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 l\u00e4hipalveluista. Lis\u00e4ksi n\u00e4it\u00e4 palveluita tarvitsevat ihmiset ovat usein jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti heikommassa asemassa ja heid\u00e4n kyvyt pit\u00e4\u00e4 omia puoliaan ja huolehtia omista asioistaan ovat tavanomaista heikommat. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ei tule et\u00e4\u00e4nty\u00e4 liian kauas.<\/p>\n
Pienempi alueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla perustellumpaa erikoissairaanhoidon j\u00e4rjest\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mutta hyvinvointialueilla on paljon muutakin kuin erikoissairaanhoitoa. Lis\u00e4ksi siihen liittyen tehd\u00e4\u00e4n jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4kin tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 erva-alueilla sek\u00e4 my\u00f6s valtakunnallisesti siten, ett\u00e4 osa toimenpiteist\u00e4 keskitet\u00e4\u00e4n HUS:ssiin \u2013 ja toki osa erva-alueilla yliopistosairaalaan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n asiantuntijat eiv\u00e4t ole alueiden yhdist\u00e4misest\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n yksimielisi\u00e4.<\/p>\n
Hyvinvointialueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4minen todenn\u00e4k\u00f6isesti aiheuttaisi merkitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin palveluiden keskitt\u00e4mist\u00e4, jonka kustannushy\u00f6ty on kyseenalainen. Hyvinvointialueen talouteen vaikutus voi olla positiivinen, mutta kasvaneiden kela-kuljetusten my\u00f6t\u00e4 kustannusvaikutus julkiseen talouteen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole. Alueiden kannalta \u2013 ihmisten turvallisuuden, palveluiden saatavuuden sek\u00e4 elinvoiman \u2013 keskitt\u00e4minen voi kuitenkin olla kohtalokasta. Silloin ruvetaan helposti puhumaan keskussairaaloiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja niiden palvelutasosta. N\u00e4iden heikent\u00e4misell\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4t negatiiviset vaikutukset moniin asioihin. Eik\u00e4 edes kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti tule, kuten Etel\u00e4-Karjalan hyvinvointialue laskelmallaan osoitti.<\/p>\n
Hyvinvointialueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4misell\u00e4 on my\u00f6s suora heikent\u00e4v\u00e4 vaikutus monen alueen elinvoimaan. Hyvinvointialuejako on kytketty maakuntajakoon. Eli jos esimerkiksi Kainuu menett\u00e4isi itsen\u00e4isen hyvinvointialueen, menett\u00e4isi Kainuu my\u00f6s itsen\u00e4isen maakunnan. T\u00e4m\u00e4n seurausvaikutukset alueen elinvoimaan ja el\u00e4misen edellytyksiin ovat niin negatiiviset, ettei niit\u00e4 oikein edes uskalla ajatella. Kuulostaakin aika korulaiseiselta puhua esimerkiksi It\u00e4-Suomi-ohjelmasta tai It\u00e4-Suomen elinvoimasta kohottamisesta, jos samaan aikaan kannattaa hyvinvointialueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Sen sijaan taas Uudenmaan osalta en pysty sanomaan optimaalista ratkaisua. Siell\u00e4 alueiden yhdist\u00e4minen voi olla viisasta, tai sitten ei. Mutta Uudenmaan ulkopuolella oman ymm\u00e4rrykseni mukaan, nykyinen hyvinvointialuejako koetaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti hyv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Lopuksi on viel\u00e4 hyv\u00e4 muistaa se, ett\u00e4 nykyisess\u00e4 hyvinvointialueiden rahoituskriisiss\u00e4 eiv\u00e4t kuinkaan erotu v\u00e4est\u00f6pohjaltaan pienet hyvinvointialueet. Rahoituksen mittavat haasteet koettelevat l\u00e4hes kaikkia \u2013 kaikenkokoisia ja v\u00e4est\u00f6lt\u00e4\u00e4n hyvin erilaisia \u2013 hyvinvointialueita. Rahoitusongelma ei ratkea sill\u00e4, ett\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n kaksi k\u00f6yh\u00e4\u00e4. Rahoitusongelmaan tulee l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pidempij\u00e4nteisi\u00e4 ratkaisuja esimerkiksi siten, ett\u00e4 taataan nyt hyvinvointialueille riitt\u00e4v\u00e4 rahoitus, jotta toiminta k\u00e4ynnistyy hyvin ja jotta kehitt\u00e4minen onnistuu. Kunnollisella tasausj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 varustettu maakuntavero voisi olla osa kokonaisuutta. Alij\u00e4\u00e4m\u00e4n kattamisvelvoitteen pident\u00e4minen on ehdottoman tarpeen ja kuljetuskustannusten sek\u00e4 -vastuiden siirto hyvinvointialueille yhten\u00e4 ratkaisuna j\u00e4rkev\u00e4. Kokonaisuus on hankala, mutta sit\u00e4 ei kannata l\u00e4hte\u00e4 ratkaisemaan helpolta kuulostavilla vaihtoehdoilla. Joihin alueiden yhdist\u00e4minen lukeutuu. Se kun ei edes ratkaise ongelmia.<\/p>\n