Datakeskukset ovat nousseet yhdeksi Suomen merkitt\u00e4vimmist\u00e4 investoinneista, ja my\u00f6s Pirkanmaalla on jo vireill\u00e4 useita hankkeita. Yhteiskunnallisen keskustelun pit\u00e4isi keskitty\u00e4 siihen, mill\u00e4 ehdoilla datakeskuksia haluamme ja miten varmistamme niist\u00e4 mahdollisimman suuren hy\u00f6dyn.<\/p>\n
Pirkanmaalla<\/span> on vahva teollinen perusta, ja maakunnan puolijohde-, data- sek\u00e4 teko\u00e4lyosaaminen luovat hyv\u00e4n pohjan sille, ett\u00e4 datakeskukset voivat rakentua osaksi tulevaisuuden elinkeinoel\u00e4m\u00e4\u00e4. Parhaimmillaan ne tuovat alueelle investointeja, verotuloja ja uusia mahdollisuuksia tutkimukseen ja yritystoimintaan sek\u00e4 vahvistavat Suomen digitaalista huoltovarmuutta ja eurooppalaista itsen\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n Hyv\u00e4 esimerkki l\u00f6ytyy Kainuusta. Kajaaniin on vuosien aikana rakentunut datakeskusekosysteemi, jossa kaupunki, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sek\u00e4 yritykset tekev\u00e4t tuloksellista yhteisty\u00f6t\u00e4. Datakeskukset, veturinaan CSC, muut yritykset, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto sek\u00e4 Kajaanin kaupunki maakuntaliiton vahvalla tuella ovat mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uusia ratkaisuja, joista yhten\u00e4 konkretiana on ty\u00f6 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4l\u00e4mm\u00f6n hy\u00f6dynt\u00e4misen parissa. T\u00e4llaisesta kokonaisuudesta Pirkanmaalla kannattaa ottaa oppia. Datakeskus voi parhaimmillaan olla osa laajempaa tutkimuksen, koulutuksen, energiantuotannon ja yritystoiminnan kokonaisuutta.<\/p>\n Kasvava s\u00e4hk\u00f6nkulutus on keskeinen kysymys. Datakeskusten mainittu maksimiteho ei yleens\u00e4 vastaa todellista kulutusta, sill\u00e4 huippulukemiin yllet\u00e4\u00e4n harvoin. Silti kantaverkon kapasiteetti usein rajoittaa mahdollisuuksia ottaa vastaan uusia suuria s\u00e4hk\u00f6nkuluttajia ainakin l\u00e4hivuosina. Sijoittamisessa onkin tarkasteltava yht\u00e4 aikaa s\u00e4hk\u00f6n saatavuutta, puhtaan tuotannon mahdollisuuksia, verkon kapasiteettia ja joustoratkaisuja.<\/p>\n My\u00f6s s\u00e4hk\u00f6n hinnasta on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 rehellist\u00e4 keskustelua. Suuret datakeskukset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t s\u00e4hk\u00f6n kysynt\u00e4\u00e4, mutta niiden vaikutuksia ei pid\u00e4 tarkastella vain Suomen rajojen sis\u00e4ll\u00e4. Pohjoismaat toimivat yhteisill\u00e4 s\u00e4hk\u00f6markkinoilla, ja datakeskuksia rakennetaan joka tapauksessa johonkin. Jos investointi sijoittuu Suomen sijasta esimerkiksi Ruotsiin, vaikutus s\u00e4hk\u00f6markkinoihin ei katoa. Suomi menett\u00e4\u00e4 vain investoinnin ty\u00f6paikat ja verotulot.<\/p>\n Tarvitsemme kansallisen datakeskusstrategian, jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n selke\u00e4t pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t investoinneille. Strategiassa tulee huomioida sijoittamisen kriteerit, verkon kapasiteetti, kulutusjousto, energiatehokkuus sek\u00e4 paikalliset hy\u00f6dyt.<\/p>\n Datakeskusbuumissa on muistettava my\u00f6s virkistysalueet ja luonto. Mets\u00e4t, l\u00e4hiluonto ja ulkoilureitit ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ihmisten hyvinvoinnille, alueiden vetovoimalle ja luonnon monimuotoisuudelle, eik\u00e4 niit\u00e4 pid\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 rakentamisen reservin\u00e4. Datakeskuksista, kuten muustakin toiminnasta, aiheutuva luontohaitta tulee kompensoida t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti. Sijoittamista on tarkasteltava erityisen kriittisesti virkistysk\u00e4yt\u00f6n kannalta tai luontoarvoiltaan merkitt\u00e4vill\u00e4 alueilla. Datakeskuksia tulisi ohjata ensisijaisesti teollisuus- ja yritysalueille, joilla infrastruktuuri on valmiina.<\/p>\n My\u00f6s hukkal\u00e4mp\u00f6 on otettava vakavasti. Datakeskus Suomeen on j\u00e4rkihanke etenkin silloin, kun sen tuottama l\u00e4mp\u00f6 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Kaukol\u00e4mp\u00f6 on usein ensisijainen hy\u00f6dynt\u00e4miskohde, mutta muitakin mahdollisuuksia on ja niihin tulee panostaa.<\/p>\n