{"id":387,"date":"2014-01-15T19:44:35","date_gmt":"2014-01-15T17:44:35","guid":{"rendered":"http:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/?p=387"},"modified":"2019-01-11T11:17:32","modified_gmt":"2019-01-11T09:17:32","slug":"pakolaiskeskustelua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/siljakeranen.fi\/blogi\/pakolaiskeskustelua\/","title":{"rendered":"Pakolaiskeskustelua"},"content":{"rendered":"

Valtuustokollega Teemu Nivan kanssa ollaan k\u00e4yty Kainuun Sanomien mielipide palstalla keskustelua pakolaisten ottamisesta. Homma alkoi Teemun kirjoituksella ennen joulua ”ELY-keskus tuputtaa j\u00e4lleen pakolaisia kuntiin<\/a>”. Kirjoitin siihen vastineen (KS 27.12.2013):<\/p>\n

Arvoina auttaminen ja yhteisvastuu<\/em><\/p>\n

Kajaanin kaupunginvaltuutettu Teemu Niva (ps.) kommentoi mielipidekirjoituksessaan (KS 18.12.2013) Kainuun ELY-keskuksen toivomusta, ett\u00e4 kunnat ottaisivat lis\u00e4\u00e4 pakolaisia. Lis\u00e4ksi h\u00e4n viittasi tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 selvitykseen maahanmuuton kustannuksista.<\/em><\/p>\n

Kun selvitet\u00e4\u00e4n maahanmuuttoon liittyvi\u00e4 kustannuksia, pit\u00e4isi samalla selvitt\u00e4\u00e4 asian positiiviset vaikutukset. Positiivisina vaikutuksina \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n ajattelisin yritteli\u00e4iden maahanmuuttajien luomia ty\u00f6paikkoja sek\u00e4 kasvanutta ymm\u00e4rryst\u00e4mme erilaisista kulttuureista.<\/em><\/p>\n

Olen tehnyt t\u00f6it\u00e4 ensin kolme vuotta Helsingiss\u00e4 ja nyt Kajaanissa v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lle vuoden Suomeen muualta muuttaneiden kanssa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi viel\u00e4 suvun, harrastusten ja yst\u00e4vien kautta tulleet maahanmuuttajatuttavuudet. Todella fiksua porukkaa.<\/em><\/p>\n

Maahanmuuttajia, kuten meit\u00e4 suomalaisiakaan, ei voi kuitenkaan laittaa yhteen luokkaan. Ty\u00f6per\u00e4iset maahanmuuttajat ovat varmasti monen mielest\u00e4 t\u00e4nne hyvin tervetulleita.<\/em><\/p>\n

Pakolaisten vastaanottaminen sitten her\u00e4tt\u00e4\u00e4kin enemm\u00e4n keskustelua. Mielest\u00e4ni pakolaisten vastaanottamisessa on ensisijaisesti kyse heikompien auttamisesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 teemme asiassa oman osuutemme. Muutama sata pakolaista ei kriisialueiden ongelmia ratkaise, mutta on kuitenkin yksi konkreettinen ja t\u00e4rke\u00e4 teko eteenp\u00e4in. Lis\u00e4ksi jokainen n\u00e4ist\u00e4 pakolaisesta on yksil\u00f6, ja yksil\u00f6n kohdalla vaikutus on suunnaton.<\/em><\/p>\n

Suomessa asuvilla asiat ovat kuitenkin, ainakin aineellisesti, yleens\u00e4 hyvin. Siksi meill\u00e4 on varaa ja mielest\u00e4ni my\u00f6s velvollisuus auttaa. Auttaa heikompiosaisia suomalaisia, mutta my\u00f6s ihmisi\u00e4 rajojemme ulkopuolella.<\/em><\/p>\n

Teemu vetosi, ettei tunteiluun ole varaa. Mielest\u00e4ni t\u00e4ss\u00e4 ja monessa muussakin asiassa on kyse muustakin kuin tiedosta ja faktoista\u00a0– eli arvoista. Huonompiosaisten auttamisesta, oikeudenmukaisuudesta, suvaitsevaisuudesta.<\/em><\/p>\n

Silja Ker\u00e4nen<\/em>
\nKajaanin kaupunginhallituksen j\u00e4sen (vihr.)<\/em><\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n Teemu vastasi ””Mutta onhan meill\u00e4 varaa!”<\/a>” kommentoiden talouden tiukkaa tilannetta. T\u00e4h\u00e4n minun t\u00e4n\u00e4\u00e4n julkaistu vastineeni (KS 15.1.2014):<\/p>\n

Mihin meill\u00e4 on varaa?<\/em><\/p>\n

Teemu Niva kyseli kirjoituksessaan, mist\u00e4 rahat pakolaisten vastaanottoon (KS 3.1.2014). Olin aiemmin (KS 27.12.2013) kirjoittanut, ett\u00e4 meid\u00e4n tulisi osaltamme auttaa ja ottaa pakolaisia vastaan.<\/em><\/p>\n

Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vuonna 2012\u00a0Kela maksoi diabetesl\u00e4\u00e4kekorvauksia 175 miljoonaa euroa.\u00a0<\/em>N\u00e4ist\u00e4 diabeetikoista suurin osa on ns. aikuistyypin diabeetikkoja. Se tauti yleens\u00e4 johtuu huonoista elintavoista. K\u00e4yt\u00e4mme siis hurjia summia elintasosairauksien hoitoon, t\u00e4m\u00e4 175 miljoonaa on siis vain korvaukset l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4.<\/em><\/p>\n

Sy\u00f6m\u00e4kelpoista ruokaa suomalaisesta kotitaloudesta p\u00e4\u00e4tyy roskiin vuosittain noin 23 kg \/ henkil\u00f6. Hinnaksi t\u00e4lle on arvioitu 80 euroa, eli 435 miljoonaa euroa yhteens\u00e4 vuodessa. Lis\u00e4ksi meill\u00e4 on varaa investoida valtavia summia esimerkiksi autoiluun, niin yhteiskuntana kuin yksil\u00f6in\u00e4.<\/em><\/p>\n

Pakolaisten vastaanoton kustannukset valtiolle ovat noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Siit\u00e4 korvataan kustannukset kunnille, joihin pakolaiset sijoitetaan. Pakolaiskohtaisen korvauksen lis\u00e4ksi kunnalle korvataan tulkkauskustannukset sek\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4t sote-kustannukset. Lis\u00e4ksi kunta saa pakolaisistaan normaalit valtionosuudet. Kunnalle pakolaisten vastaanotto voi hyvinkin olla taloudellisesti kannattavaa, koska se v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 paikallisia ja koska pakolaisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 raha pitk\u00e4lti j\u00e4\u00e4 paikkakunnalle. Parhaimmillaan, kotoutumisen onnistuessa, n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4iset, -kykyiset ja -haluiset pakolaiset paikkaavat ty\u00f6voimapulaa ja kehitt\u00e4v\u00e4t aluetta.<\/em><\/p>\n

Minusta meill\u00e4 on varaa ottaa vastaan pakolaisia.<\/em><\/p>\n

Silja Ker\u00e4nen<\/em>
\nKajaanin kaupunginhallituksen j\u00e4sen (vihr.)<\/em><\/p>\n

\"Share<\/a>