Naiset mukaan päättämään metsäasioista


”Hei, täällä joku tyttö kysyy varainsiirtoverosta!” huikkasi Verotoimiston virkailija kollegan avukseen, kun kävin tekniikan ylioppilaana kyselemässä metsätilan sukupolvenvaihdoksen varainsiirtoverosta.

Asia selvisi erinomaisen hyvin, kuten kaikki muutkin metsiin liittynet asiat ovat selvinneet. Siitä huolimatta, että kolmikymppisenä kaupungissa asuvana naisena kuulun auttamattomasti metsänomistajakunnassa vähemmistöön.

Ennakkoluuloja olen taklaillut verotoimistovisiitin jälkeenkin. Kävimme yhdessä mieheni kanssa metsänomistajille suunnatussa tilaisuudessa.

Hänellehän sitä ruvettiin puhumaan, ei suinkaan minulle. Ville korjasi asian välittömästi: ”Älkää minulle puhuko, tämä tässä vieressä minutkin tänne raahasi.”

Eduskuntavaalikiertueella kainuulaisella kylänraitilla keskusteltiin paikallisten vanhempien herrasmiesten kanssa energiantuotannosta. He halusivat tietää näkemykseni siihen, että kivihiiltäkö sitä turpeen sijaan pitää polttaa.

Vastasin, että ei suinkaan ja perustelin näkemykseni pohdinnalla eri kattilatyypeistä. Herrasmiesten silmistä näki ajatuksen: ”Jaa, nyt taitaa tuo tyttö tietää mistä se puhuu.”

Metsänomistajista naisia on lähes puolet. Suuri osa omistaa puolisonsa kanssa metsää yhdessä. Monessa kuolinpesässä tai metsäyhtymässä naiset ovat myös mukana.

Yhteisomistuksissa metsäasioita hoitaa yleensä mies, harvemmin nainen. Hehtaareihin suhteutettuna miehet omistavat naisia enemmän metsää.

Suomalainen työelämä ja yhteiskunta on sukupuolittunut. Tytöille ja pojille puhutaan eri tavalla. Vaatteet, lelut ja jopa ylioppilaskortit ovat selvästi joko pojalle tai tytölle.

Työelämässä jako naisten ja miesten aloihin vahvistui entisestään. Valitettavasti, koska yhteisön erilaisuus parantaa sen tulosta. Esimerkiksi työyhteisö, jossa on eri ikäisiä, eri sukupuolta olevia, eri kansallisuuksia ja eri koulutustaustoista tulevia ihmisiä, menestyy paremmin.

Lisäksi naisten alemman tulotason yksi keskeinen syy on naisvaltaisten alojen alempi palkkataso. Tämä ei ole pelkästään naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys, Minna Canthia mukaellen.

Sukupuolittuneisuutta voi ja kannattaa purkaa. Se lähtee siitä, että tytöille ja pojille puhutaan samalla tavalla ja samoista asioista. Ei oleteta.

Ottamalla tytöt ja tyttäret mukaan metsäkeskusteluihin ja raahaamalla heidätkin metsäkäynneille. Puhumalla, selittämällä, keskustelemalla ja etenkin kuuntelemalla.

Share Button

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.