Metsien kääntyminen hiilidioksidipäästöjen lähteeksi oli aikamoinen uutinen maassa, jossa on totuttu metsien hiilinielun kuittaavan todella merkittävän osan muista päästöistä.
Nyt on aika toimia. Nyt ei enää auta ihmetellä ja katsella. Yksi keskeinen toimi on se, että hiilensidonnasta tehdään metsänomistajalle oikeasti kannattavaa ja varteenotettavaa liiketoimintaa. Tällä hetkellä erilaisia palveluita on olemassa, mutta verrattuna puukaupan tekemiseen hiilensidonnalla tienaaminen on sekavaa, uutta ja outoa. Ehkä epävarmaakin.
Valtion pitää luoda tähän selkeämmät reunaehdot. Metsäalan toimijoille jää puolestaan vastuu tarttua palveluiden kehittämiseen ja niiden myymiseen metsänomistajille. Mitään anekauppaa tämä ei ole, vaan metsänomistajilla olevan omaisuuden taloudellista hyödyntämistä uudella tavalla.
Samalla meidän tulee panostaa vahvasti pitkäkestoisiin hiilivarastoihin. Puurakentamista aina aika ajoin buustataan, mutta sitten materiaalineutraaliutta kunnioittaen rakennetaankin betonista. Tämä pitää saada ihan toisin päin – puurakentaminen valtavirraksi ja betoni poikkeukseksi.
Lisäksi biohiilen tuotantoon tarvitaan uutta vauhtia. Sitä voi lisätä esimerkiksi maaperään sekä hiilivaraston lisäämiseksi että maaperän ominaisuuksien parantamiseksi.
Jos miljardilasku uhkaa hiilinielujen romahduksen takia tulla, eiköhän sillä rahalla saa hiilinielut varsin hyvään kuntoon ihan itse.
Silja Keränen
DI, vihreiden varapuheenjohtaja
Kajaani
—
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.1.2025.
