Tässä maailmanajassa on erityisen panostaa koulutukseen, osaamiseen, tieteeseen, tutkimukseen, sivistykseen sekä kulttuuriin. Se on itsessään tärkeää, mutta se on myös avain isojen globaalien haasteiden ratkaisemiseksi, hyvinvoinnin parantamiseksi sekä kansantalouden menestymiseksi.
Marinin hallitus panosti koulutukseen lähes miljardin euron verran. Kun valtiontaloutta joudutaan tasapainottamaan, on keskeistä, että koulutuksesta ei päädytä leikkaamaan. Ei myöskään kiertoteitse kuntien valtionosuuksia pienentämällä.
Koko koulutusketjun laadusta varhaiskasvatuksesta yliopistoihin asti on pidettävä huolta. Samalla on varmistettava koulutuksen alueellinen saavutettavuus – etteivät pienten koululaisten koulumatkat kasva liian pitkiksi, että toisen asteen koulutusta on saatavilla lähialueella ja että korkeakoulutuspaikkoja on kattavasti eri puolilla maata.
Suomen tavoite on, että puolet nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tavoite on aivan oikea ja sen vuoksi opintojen laadusta sekä korkeakoulupaikkojen alueellisesta kattavuudesta on pidettävä kiinni. Samaan aikaan tutkimukseen on tarpeen panostaa – vain siten luomme uutta ja pystymme ratkomaan aikamme isoja haasteita. Lisäksi tutkitun tiedon on oltava päätöksenteon takana – harmillisen usein levitetään väärää ja harhaanjohtavaa informaatiota.
Osaava kansakunta näkee myös laajan sivistystyön sekä kulttuurin arvon. Kirjastot, kansalaisopistot sekä muu vapaa sivistystyö ja meidän kattava sekä monipuolinen kulttuuri ovat itsessään tärkeitä sekä hyvän yhteiskunnan peruspilareita.
Lue lisää kirjoituksiani:
