Metsätalouden kestävyydessä tekemistä


Metsäluonnon monimuotoisuus heikkenee. Ilmastonmuutoksen suhteen pitäisi puhua jo ilmastokatastrofista. Paikallisia hakkuukiistoja on edelleen.

Suomalaisen metsätalouden sanotaan olevan kestävää. Tosiasiassa puhutaan vain taloudellisesta kestävyydestä. Luonnonvarakeskuksen arvioima kestävä hakkuumäärä on teknis-taloudellisesti kestävä hakkuumäärä. (Eli määrä jonka voi hakata vaarantamatta tulevaa taloudellista tuottoa.) Ekologista ja sosiaalista kestävyyttä siinä ei ole otettu huomioon. Ei silloin voida puhua kestävästä metsätaloudesta. Mielestäni on suunnatonta harhaanjohtamista, että näin jatkuvasti tehdään.

Samoin on saanut ihmetellä Suomen Lulucf-ahdistusta. EU komission alkuperäisenkin esityksen mukaan Suomi olisi saanut lisätä hakkuita. Eli sen esityksen mukaan, joka oli ’Suomelle huono’, joka ’vaaransi meidän biotalousinvestoinnit’ ja joka ’on Suomen metsätalouden tuho’. Hakkuita olisi senkin mukaan voinut lisätä, koska EU:ta kiinnostaa metsiin sitoutuvan hiilen (hiilinielujen) määrä, ei hakattujen puukuutioiden määrä.

Koska Suomen metsät kasvavat nopeammin kuin aiemmin, hakkuitakin voi lisätä hiilinielutason säilyessä samana. Ihan hallituksen biotalousstrategiassaan asettamalle tavoitetasolle ei lulucf:n puitteissa oltaisi hakkuita voitu lisätä. Lähelle kylläkin.

Todella ikävää on se, että Suomen biotaloushuumassa tapahtunut lobbaus voi heikentää globaalia ilmastopolitiikkaa. Kun Suomi on ollut sitä mieltä, että metsien hiilinielutaso voi parina seuraavana vuosikymmenenä pienentyä – miten voimme vaatia Brasiliaa ja Indonesiaa pidättäytymään sademetsiensä hakkuista.

Suomalaisessa metsätaloudessa on myös paljon hyvää. Lahopuun lisäämiseen talousmetsissä on herätty. Puunjalostusteollisuus puhdistaa päästönsä ihan eri tavoin kuin viime vuosituhannella. Puu on erinomainen materiaali – etenkin pitkäkestoisissa tuotteissa sekä kemianteollisuuden raaka-aineena. Metsätalouden ekologinen ja sosiaalinen kestävyys on kuitenkin otettava tosissaan. Se on loppupeleissä kaikkien etu.

Silja Keränen
Diplomi-insinööri
Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja
Kajaani

——-
Kirjoitus on julkaistu Hesarissa 21.1.2018

Share Button

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.