Metsänhoitoyhdistysten johtajista miehiä on 90 prosenttia. Metsä Groupin 52-jäsenisessä edustajistossa on kymmenen naista, kahdeksanjäsenisessä hallituksessa vain yksi, ja johtoryhmässä ei ainuttakaan. Näiden organisaatioiden perustan muodostavat metsänomistajat, joista kuitenkin lähes puolet on naisia.
Sama linja jatkuu UPM:n johtoryhmässä, jossa miehiä on 83 prosenttia. Stora Enso muodostaa ilahduttavan poikkeuksen, koska 40 prosenttia johtoryhmän jäsenistä on naisia.
Julkinen sektori vaikuttaa tasa-arvoisemmalta. Sekä Metsäkeskuksen että Metsähallituksen johtoryhmissä naisia on noin 40 prosenttia. Maa- ja metsätalousministeriön johtoryhmässä naisia on ennätykselliset 80 prosenttia. Toki: ministerinä on toiminut kautta aikain vain yksi nainen.
Etujärjestöissä tilanne näyttää samalta. Metsäteollisuus ry:n hallituksessa miehiä on 93 prosenttia ja Puutuoteteollisuus ry:n 100 prosenttia. MTK:n metsäpuolen johtajista ja päälliköistä 80 prosenttia on miehiä.
Miksi metsäalan johto on näin miehinen?
Se on osin alan valinneiden sukupuolijakauman mukainen, mutta osin myös tiedostamattomien rekrytointi- ja uravalintojen sekä huomaamattomien toimintamallien tulos.
Tasa-arvo ei Suomessa eikä etenkään metsäalalla ole valmis. Se ei etene itsestään, vaan sitä edistetään teoin. Organisaatioiden johdon sitoutuminen tasa-arvon edistämiseen on erityisen tärkeää.
Toimintamallien sekä käytäntöjen pitää olla kunnossa ja tasa-arvon edistymistä pitää systemaattisesti seurata. Näin totesi oman ammattiliittoni Tekniikan Akateemisten laaja selvitys tasa-arvon edistämisestä tekniikan alalla.
Valoa metsäalan tunnelin päässä kuitenkin on. Metsäylioppilaiden – eli metsänhoitajaksi opiskelevien – sukupuolijakauma on aika tasainen. Tämä on erinomainen suunta.
Metsäylioppilaiden tasaisen sukupuolijakauman sekä metsäalan aloittamien tasa-arvotoimien tulee näkyä muutaman vuoden päästä myös metsäalan johtotehtävissä. Sukupuolijakauman on syytä tasaantua myös metsätalousinsinöörien sekä metsäalan perustutkintoa suorittavien keskuudessa.
Naisia tarvitaan lisää metsäalalle ja alan johtotehtäviin. Tällöin koko väestön osaamispotentiaali tulee hyödynnettyä, markkinoiden ymmärrys lisääntyy ja myös työhyvinvointi sekä päätökset paranevat.
Suosittelenkin metsäalan organisaatioita tekemään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä kouluttautumaan tasa-arvoasioissa. Miehet ovat tässä avainasemassa, koska metsäalan johtopaikat ovat miesten hallussa ja koska myös miehet osaavat halutessaan edistää tasa-arvoa erinomaisesti.
