Tänään maakuntavaltuuston kokouksessa päätettiin, että Kainuun liitto lähtee mukaan perustettavaan kehitysyhtiöön, jonka tavoitteena on saada biotuotetehdas Kainuuseen. Yhtiöön siirretään 400 000 euroa, ja yhtiön hallitukseen Kainuun liitto nimeää edustajansa.
Minä esitin, että Kainuun liitto ei lähde perustettavaan yhtiöön mukaan, mutta toivoo että esimerkiksi Kainuun Etu edistää kestävää puubiomassan käyttöä ja tekee työtä investointien saamiseksi maakuntaan.
Esitin näin koska:
- Tehty biotuotetehdasselvitys on käytännössä sellutehdasselvitys. Siinä vaihtoehtoina esitettiin joko ruskea sellu (-> kartonki) tai liukosellu (-> vaatteet). Muita puubiomassasta mahdollisesti valmistettavia vaihtoehtoja ei esitelty. Ja niitähän on ja tulee olemaan, kun fossiilisista pitää päästä eroon. Millä korvataan esimerkiksi öljy liikennepolttoaineissa ja muissa materiaaleissa. Puubiomassa on tässä hyvä mahdollisuus, eikä sen käyttäminen edellytä sellunkeittoa.
- Juuri tällä hetkellä maailmanmarkkinoilla on tarve pitkäkuituiselle sellulle (jota käytetään pääosin (pakkaus)kartonkiin). Tarve on nyt, millainen tilanne on neljänkymmenen vuoden päästä. Sellutehdas investoinnit perustuvat usean vuosikymmenen tarpeeseen.
- Kainuussa on ylimäärin (etenkin mänty)kuitupuuta juuri nyt. Edelleen, mikä on tilanne usean vuosikymmenen päästä. Lisäksi nämä LUKEn (entisen METLAn) laskelmat kestävästä puun käytöstä ovat laskelmia puun taloudellisesti kestävästä käytöstä. Ekologista kestävyyttä ei näissä laskelmissa ole huomioitu. Kun se huomioidaan, valtakunnassa hakkuumäärät voidaan pitää nykytasolla, mutta lisäämismahdollisuuksia ei ole.
- Suomeen on järkevää rakentaa korkeintaan kaksi suurta sellutehdasta. Toinen on Äänekoski. Toinen Kuopio, Kemijärvi tai Kajaani? Onko meillä realistisia mahdollisuuksia kilpailla Kuopion ja Kemijärven kanssa? Sellutehdaskapasiteettia on nyt Suomessa 15 Mm3 ja suunnitteilla + 13 Mm3 (Kemijärvi 2,5; Äänekoski 4; Kuopio 7,6). Kainuun tehdas olisi 2 tai 3,5 Mm3. Onko valtakunnassa ja maailmanmarkkinoilla oikeasti tarve näin valtavalle sellukapasiteetin lisäykselle?
- Väistämättä tulee myös mieleen, onko tämä biotuotetehdasselvitys vain sisäinen selvitys siitä, että mihin tehdas haluttaisiin (Kajaani, Paltamo ja Suomussalmi).
- Keskeistä on, kuka haluaa investoida. Käytännössä joko UPM tai Stora Enso – Metsäliitto investoi jo Äänekoskelle. Kuinka näihin tahoihin on otettu yhteyttä? Millaiset investointi- ja sellustrategiat näillä yhtiöillä on? Vai valtionyhtiötäkö tänne toivotaan?
- Sijaintipaikan valinnassa investoivalla yhtiöllä on suurin sanavalta. Ja siellä asiaa mietitään todella tarkkaan. Siksi sijaintipaikkavaihtoehtojen kartoittamiseen ei kannata käyttää enempää rahaa.
Kyseenalaistin lisäksi erittäin voimakkaasti sitä, miksi Kainuun liitto lähtee tällaiseen hankkeeseen näin voimakkaasti mukaan. Miksi Kainuun liitto ei lähde perustamaan esim. kaivostoimintaa Kainuuseen houkuttelevaa yhtiötä tai yhtiöön, joka houkuttelee suuria matkanjärjestäjiä järjestämään matkoja Kainuuseen. Näin esimerkiksi. Miksi Kainuun Etu ei voi tehdä tätä osana Invest in Kainuu –toimintaansa sekä puu- ja metsäpuolen toimintaansa. Tähän käytettäisiin EU-hankerahaa, jonka käyttöä Kainuun liitto ohjaa virkamiestyönä ja Maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR).
Minusta sen sijaan pitäisi:
- Kartoittaa sellun sijaan vaihtoehtoisia metsäbiomassan jalostamismahdollisuuksia. Esimerkiksi: bioetanoli, metaani, pyrolyysiöljy.
- Hoitaa tällainen Invest in Kainuu –toiminta esimerkiksi Kainuun Edun kautta ja ohjata sitä Maakunnan yhteysryhmän rahoituspäätöksillä sekä maakuntasuunnitelmilla ja biotalousstrategioilla.
