Puurakennuksen rakentamisen aikaiset päästöt ovat lähes poikkeuksetta pienemmät kuin vastaavan betonitalon. Tämän lisäksi puurakennus sitoo pitkäaikaisesti hiilen ilmakehästä ja toimii siten hiilivarastona.
Kun energiantuotannon päästöt saadaan lähelle nollaa, on moni puurakennus koko elinkaarensa ajalta lähes hiilineutraali. Toisin kuin betonitalo, jonka päästöt ovat merkittävät.
Nämä verrattain yksinkertaiset ja erittäin tärkeät asiat ovat ilmeisesti jääneet Betoniteollisuuden lobbauksen ja metsätalouden kestävyyskeskustelun jalkoihin. Joka tapauksessa puurakentaminen on ilmastoteko.
Tämä ilmastoteko ansaitsisi huomattavasti nykyistä suuremman painoarvon.
Painoarvo toivottavasti nousee uuden vähähiilisyyslaskentamenetelmän myötä, jonka tavoitteena on sekä arvioida että vähentää rakentamisen päästöjä. Laskenta tulee uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä pakolliseksi uusiin rakennushankkeisiin.
Painoarvo toivottavasti nousee myös, jos lähitulevaisuudessa päädytään tavalla tai toisella arvottamaan ilmakehästä sidottua ja varastoitua hiiltä. Se on äärimmäisen tärkeää ajassa, jossa hiilineutraalius on vain välitavoite ja hiilinegatiivisuus – eli se, että ilmakehästä sidotaan enemmän hiiltä kuin sinne päästetään – tavoite jo parinkymmenen vuoden tähtäimellä.
Kestävyyskeskustelu puurakentamisen yhteydessä on toki olennaista.
Puurakentamisesta ei nimittäin voi puhua kokonaiskestävänä, jos metsien hoito ei sitä ole. Tällä hetkellä tässä on paljon parannettavaa esimerkiksi juuri luonnon monimuotoisuuden kannalta sekä riittävän kunnianhimoisten hiilinielutavoitteiden suhteen.
Harmillista on se, että Metsäteollisuus ry:n ja sitä usein peesaavan MTK:n voimakas lobbaus kaikkea hiilinielujen kasvattamiseen ja päästöjen vähentämiseen liittyvää sekä metsäluonnon monimuotoisuutta parantavaa sääntelyä vastaan, tekee suunnattomasti hallaa myös puurakentamiselle.
Puualan yhteisen tavoitteen kannattaa olla nykyistä parempi metsien hoito, jossa ekologinen kestävyys huomioidaan huomattavasti nykyistä paremmin. Se on koko alan etu, ja siihen kyllä kyetään, kun vain halutaan.
Sillä tavoin varmistetaan puurakentamisen optimaalinen ketju: monimuotoisista metsistä hakataan tukkipuuta jalostettavaksi ensin sahoille ja siitä sitten puutuoteteollisuuteen. Puutaloissa puuhun kasvuvaiheessa sitoutunut hiili säilyy varastossa vuosikymmeniä – ehkä vuosisatoja. Ja metsiin kasvaa samalla uutta puuta.
Tätä hetkeä ei nyt saa hassata ympäristösääntelyn vastustamiseen, vaan keskittyä kehittämään metsätalous ekologisesti kestävälle pohjalle. Ja rakentaa aiempaa enemmän puutaloja. Koska maailma tarvitsee niitä.
—
Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 16.9.2021.
