Teollisuuden ja energiantuotannon kaltainen iso kestävyysmurros on tulossa myös ruoantuotannon puolelle. Samalla on huolehdittava myös, että viljelyn kannattavuus kohenee, että ruoantuotanto saadaan ekologisesti kestävälle pohjalle ja että huoltovarmuus sekä omavaraisuus varmistetaan.
Kun tähän murrokseen yhdistetään peltoviljelyn ja kotieläintuotannon lisäksi uudenlaiset tavat tuottaa ruokaa – esimerkiksi solumaatalouden proteiinia reaktoreissa – tulemme merkittävän uuden liiketoimintapotentiaalin äärelle. Suomessa on tämän osalta jo vakavasti otettavaa yritystoimintaa.
Vielä hetken solumaatalouden tuotteet ovat marginaalia, mutta tulevaisuudennäkymät globaalia ruokamarkkinaa ajatellen ovat kyllä lievästi sanottuna valtaisat.
Käytämme Suomessa ruokaan ja juomaan vuositasolla noin 24 miljardia euroa. Vientitase ei elintarvikkeiden osalta kuitenkaan ole kohdallaan. Viime vuonna Suomesta vietiin elintarvikkeita 2,2 miljardin arvosta, kun taas tuonnin arvo oli 6,8 miljardia euroa.
Luonnonvarakeskus on arvioinut, että kasviproteiinituotteiden liikevaihto voisi kasvaa nykyisestä noin 30 miljoonasta eurosta lähelle miljardia vuoteen 2035 mennessä. Solumaatalouden kasvun arviointi on hankalaa, mutta globaalisti on arvioitu sen markkinan voivan olla jopa 466 miljardia euroa vuonna 2030.
Suomessa on tällä hetkellä kolme solumaatalouden startup-yritystä, joista Solar Foods arvioi oman liikevaihtonsa olevan yli miljardin vuonna 2035. Kaksi muuta, Onego Bio sekä Enifer Bio, eivät ole kasvuarvioita esittäneet, mutta molemmat ovat saaneet merkittävää rahoitusta investointien tekemiseen.
Solumaatalouden markkina on tällä hetkellä hyvin alkutekijöissään osin johtuen myös EU:n hitaasta byrokratiasta uuselintarvikelainsäädännön toteuttamisessa. On kuitenkin selvää, että tämä markkina tulee kasvamaan ja isosti.
Uusien ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden teknologisten ratkaisuiden lisäksi peltoviljelyn suuntaaminen kohti agroekologista symbioosia, digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen ruokasektorilla sekä hajautetun uusiutuvan energian tuotannon lisääminen tarjoavat mittavan pohjan Suomen uuden Nokian synnylle. Ja siinä samalla tullaan vielä ratkaisseeksi iso pala ekologista kestävyyskriisiä, ja tuotua työtä ja toimeentuloa Suomeen. Aikamoinen win-win-tilanne.
—
Kolumni on julkaistu TEK-lehdessä 9.10.2024.
