Kannatan tasa-arvoista avioliittolakia. Ehdottomasti. Tämä on pitkälti arvokysymys, ja etenkin tasa-arvokysymys. Toimiessani helsinkiläisessä partiolippukunnassa 10-12 vuotiaiden seikkailijoiden vetäjänä, yhden lapsen oma äiti oli kuollut. Tämän äidin naispuolinen puoliso huolehti lapsesta. Se rakkauden, huolenpidon, tukemisen ja välittämisen määrä oli aivan uskomaton. Lapsi eli hyvässä perheessä. Hänestä todella välitettiin. Hänen oli hyvä kasvaa. Esimerkki toisenlaisesta perheestä, tilanne myöskin partiosta: Poika meinattiin lähettää kesäleiriltä kotiin huonon käytöksen vuoksi. Kysyin, että mitä sinun vanhemmat sanoisivat. ”Ei niitä kiinnosta.”
Ei rakkaudessa ja lapsista huolehtimisessa ole väliä sukupuolella, homoudella, heteroudella tai lesboudella. Ja rakastaminen, huolehtiminen ja välittäminen on pääasia. Siispä tahdon.
