Ihmiskunnan elinmahdollisuuksien kannalta ilmastonmuutoksen hillintä on kaikista keskeisin asia. Se tarkoittaa isoja muutoksia todella monella osa-alueella. Energiantuotanto on niistä yksi, koska kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa johtuu nimenomaan energiantuotannosta. Ja energiantuotannossa prioriteettina tulee olla fossiilisista eroon pääseminen.
Suomen pitää tehdä suunnitelma fossiilisista luopumiselle. Suunnitelma, jossa asetetaan tavoitevuodet ja mietitään vaihtoehdot sekä keinot. Tämän suunnitelman tekeminen on seuraavan hallituskauden ilmastopolitiikan yksi prioriteetti päästövähennystavoitteiden asettamisen rinnalla.
Tarvitsemme ehdottomasti kunnollisen satsauksen uusiutuvien tuotantoon. Paljon parjattu tuulivoiman syöttötariffi on tuonut myös valtavasti hyvää. Tuulivoima on kehittynyt vuosikymmenessä huimasti, ja nyt jo rakennetaan tuulivoimapuistoja ilman valtion tukia. Samanlainen buustaus on tarpeen biokaasulle, aurinkoenergialle sekä energiavarastoille ja älykkäälle sähköverkolle. Energiansäästöä unohtamatta, koska siinäkin on valtavasti potentiaalia.
Energiansäästön ja uusiutuviin satsauksen lisäksi tarvitsemme myös ydinvoimaa. Aurinko, tuuli, vesi ja bioenergia voivat korvata paljon, mutta eivät riittävästi. Se, että lähivuosikymmeninä luovuttaisiin sekä fossiilisista että ydinvoimasta, ei ole realistista.
Suomessa tämä käytännössä tämä merkitsee sitä, että Olkiluodon kaksi jo olemassaolevaa reaktoria (OL1 ja OL2) jatkavat. Olkiluoto 3 käynnistynee joskus lähitulevaisuudessa. Itse näkisin positiivisena sen, jos Loviisan kahden reaktorin käyttöaikaa jatkettaisiin. Toisen reaktorin käyttölupa päättyy 2027 ja toisen 2030. Kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden jatkoaika antaisi mahdollisuuden irtaantua fossiilisista ja myös kehittää Suomen energiajärjestelmää pohjautumaan entistä enemmän uusiutuviin. Loviisaan jatkoluvissa ratkaisevaa on tietysti Säteilyturvakeskuksen lausunto turvallisuudesta. Jatkoluvan voi myöntää vain, jos jatkokäyttö on turvallista.
Fennovoiman hanketta en kannata lainkaan. Meidän piti vähentää riippuvuutta Venäjästä, ja nyt venäläiset ovat rakentamassa Suomeen ydinvoimalaa. Aikataulut venyvät ja turvallisuus sekä toimitusvarmuus mietityttävät. Hanhikivenniemen luonto ja läheinen merialue on myös haavoittuvaa. Samalla hankkeen taloudellinen kannattavuus on kyseenalainen.
Minusta energiapolitiikassa, niin kuin missä tahansa, olennaista on vaihtoehtojen vertailu. Haittojen ja hyötyjen punnitseminen ja vertailun perusteella ratkaisun tekeminen. Monta asiaa tulee ottaa huomioon: ilmastonmuutoksen hillintä, energian toimitusvarmuus, säätövoima, muut ympäristövaikutukset (esim. vesivoiman tarpeisiin padottujen jokien tilanne), työllisyys, talous, ihmisten hyvinvointi (esim. melu, virkistys tai maisema). Ei ole olemassa päästötöntä tai haitatonta tapaa tuottaa energiaa. On erilaisia haittoja sekä erisuuruisia päästöjä. Niiden välinen vertailu on tärkeä asia.
Ydinvoiman puolesta puhuvat sen alhaiset hiilidioksidipäästöt tuotettua energiayksikköä kohti. Ne ovat suunnilleen samaa luokkaa uusiutuvien (eli aurinko-, tuuli ja vesivoiman) kanssa. Ydinvoiman haittoja taas ovat koko uraanintuotannon ketju uraanikaivostoiminnasta, polttoaineen rikastuksen ja ydinvoimaloiden käytön kautta lopulta polttoaineen loppusijoittamisen. Nämä eivät ole haitattomia, päästöttömiä tai vaarattomia vaiheita. Ydinvoimalaitoksilla on tietysti myös ison tuhon riski. Sen todennäköisyys onneksi on erittäin pieni. Ydinvoiman ongelmana on myös sen kytkeytyminen ydinaseteollisuuteen sekä voimalaitostoimittajien epäluotettavuus.
Laajamittaiseen ydinvoiman lisärakentamiseen ei kuitenkaan ole tarvetta. Olkiluoto 3 yksin tulee kattamaan Suomen sähköntarpeesta yli 10 %. Jos sen lisäksi toiminnassa ovat Loviisan kaksi reaktoria ja Olkiluodon kaksi vanhaa reaktoria, kattaa ydinvoima Suomen sähköntarpeesta jopa yli 40 %. Paljon veikataan sähköautojen sekä lämmityksen sähköistämisen lisäävän sähkönkulutusta. Jonkin verran ne tietysti lisäävätkin, mutta energian kokonaiskulutus itse asiassa pienenee merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että sähköauton moottorin hyötysuhde on polttomoottoria huomattavasti parempi. Vastaava lämmityksen puolella: lämpöpumput ovat hyvin energiatehokkaita. Sähkönkulutus kyllä nousee, mutta ei valtavasti.
Energiapolitiikassa on aika ryhtyä tuumasta toimeen. Vihreiden energiavisiossa ja vihreiden maatalousohjelmassa esitetään lukuisia erilaisia toimenpiteitä, joilla edistetään uusiutuvien tuotantoa. Ja niitä toimenpiteitä on tehtävä tulevalla hallituskaudella.
—
Tämä kirjoitus on julkaistu myös Kalevan blogissa.
