Perhepartion retki alkaa esittelykierroksella: kerro oma nimesi ja joku asia mistä tykkäät. ”Minä olen Elisa ja tykkään metsäretkistä.” ”Minä olen Tuula ja tykkään rauhallisesta metsästä.” ”Minä olen Kaisa ja tykkään myös metsäretkistä.”
Vastauksiin ehkä vaikutti sosiaalisesti suotavat vastaukset sekä partioretken metsäinen ympäristö. Mutta eivät Elisa, Tuula ja Kaisa kyllä valehdelleetkaan.
Metsä, metsäretket, rauhoittuminen metsässä on monelle oikeasti tärkeää.
Vanhat, korkeat puut tuovat turvaa ja värit sekä vaihtelevuus luovat sanoinkuvaamattoman kauniin näkymän. Poluilla voi käveleskellä ihan rauhassa tai sitten haastaa itseään vauhdin tai matkan suhteen.
Metsä on lukuisille suomalaisille äärettömän tärkeä. Metsässä on hyvä olla. Sielu lepää. Metsään pitää päästä.
Retkeilyalueet ja lähimetsät ovat hyvinvoinnin kannalta olennaisia.
Arkikokemus saa vahvistuksen myös tutkijoilta. Luonto auttaa palautumaan stressistä ja parantaa mielialaa. Se laskee verenpainetta ja tasoittaa sydämensykettä. Hyvinvointi paranee myös siksi, että liikunta lisääntyy luonnossa kuin vahingossa.
Luonnon hyvinvointivaikutusten kannalta on todettu, että riittävän isoja ja esteettisesti viehättäviä luontoalueita tulee sijaita lähellä asutusta. Todetusti ihminen elpyy mielipaikoissaan ja etenkin niissä, jotka sijaitsevat luonnossa.
Korona-aika on lisännyt lähimetsien ja retkeilyalueiden arvoa entisestään. Onneksi myös ympäristöministeriö panostaa näihin hyvinvoinnin lähteisiin rahoittamalla kuntien projekteista osan ja kunnostamalla Metsähallituksen luontopalveluiden kautta kansallispuistojen ja retkeilyalueiden infraa.
Olennaista on myös, että kunnat ymmärtävät lähivirkistysalueiden arvon. Ne eivät ole halpaa tonttimaata, vaan kuntalaisten hyvinvoinnin lähde, lasten oppimis- ja touhuamisympäristö, luonnon monimuotoisuuden tyyssija sekä sote-kulujen leikkuri.
Tapion vast’ikään julkaisema Kansanterveyttä metsästä toimintamalli – ideoita kunnan hyvinvointityöhön kokoaa erinomaisesti kuntien olennaisimmat toimet strategiatasolta kuntalaisilta kysymiseen sekä reitistöjen kunnostamiseen.
Kuntavaalivuoteen kuntien roolin ymmärtäminen ja omassa kunnassa tämän asian edistäminen sopii mitä parhaiten. Jotta tuulat, elisat, kaisat ja me kaikki saamme nauttia luonnosta, metsistä ja metsäretkistä mahdollisimman virkistävissä metsissä mahdollisimman lähellä kotejamme.
—–
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 15.3.2021.
