Kainuussa on työttömiä sekä mäntykuitupuuta, joka ei käy tällä hetkellä kaupaksi. Sellutehdas ratkaisee nämä molemmat ongelmat!
Ja nyt meillä on maakunnan liiton osin omistama kehitysyhtiö, KaiCell Fibers Oy, tätä tavoitetta varten. Henkeen ja vereen en sellutehdasta vastusta, muttia on nyt matkassa kuitenkin liikaa.
- Julkisen rahan käyttö
Kainuun liitto käytti omia edellisten tilikausien ylijäämiään tälle kehitysyhtiölle: 400 000 euron laina ja 60 000 euron rahoitus tulevaisuusrahastosta. Se on merkittävä summa suhteessa liiton vuosibudjettiin (n. 2,5 milj. €). Paltamon kunnan omat panostukset tähän päälle. Tällä päästiin alkuun. Seuraavassa vaiheessa puhutaan miljoonien selvityksistä.
- Metsätalouden kestävyys
Kun metsäalan toimijat puhuvat metsän kestävästä käytöstä, he tarkoittavat metsän taloudellisesti kestävää käyttöä. Eli sitä, kuinka paljon talousmetsästä voi hakata puuta, ettei se heikennä metsän tulevaa taloudellista tuottoa. Ekologista kestävyyttä – eli luonnon monimuotoisuuden turvaamista – näissä luvuissa ei ole huomioitu. Metsäluonnon monimuotoisuus heikkenee jo nykyisillä hakkuumäärillä.
Suomen ilmastopaneeli – eli ilmastonmuutoksen asiantuntijoista koottu ryhmä – varoitti vast’ikään, ettei Suomen hallituksen kaavailema ja ajama puun käytön lisääminen hillitse ilmastonmuutosta. Näin siksi, että hakkuumäärät ovat merkittävästi lisääntymässä ja ne lisäkuutiot ovat päätymässä joko auton tankkiin tai sellukattilaan.
Sosiaalisen kestävyyden – eli metsien virkistyskäytön – näkökulmastakaan ei hyvältä näytä. Kuitupuuta tarvitseva sellutehdas ylläpitää avohakkuisiin perustuvaa metsänkasvatustapaa. Kuitenkin 70 % suomalaisista haluaisi luopua avohakkuista. Lisäksi moni meistä kainuulaisista, saatika turisteista, tykkää vanhoista, käsittelemättömistä metsistä. Maksimaalisella puun hyödyntämisellä tällaisia metsiä ei vahingossakaan tule löytymään suojelualueiden ulkopuolelta.
- Kainuun liiton tehtävät
Maakunnan liitto, julkinen aluekehitysviranomainen, on osakkaana yhtiössä, jonka tehtävä on saada sellutehdasinvestointi Kainuuseen. Miksi julkinen viranomainen lähtee näin voimakkaasti edistämään yhtä elinkeinoa, omalla budjettirahallaan?
Liiton henkilökunnan sekä johtavien poliitikkojen aikaa ja energiaa menee tähän sellutehdasprojektiin. Se aika on pois muusta työstä: Kainuun etujen ajamisesta, muiden elinkeinojen tukemisesta, muutostrendien seuraamisesta, Kainuun kehitystyöhön osallistumisesta sekä maakuntauudistuksen valmistelusta.
- Mihin Kainuussa kannattaa panostaa
”Mitään ei ainakaan saa, jos ei yritä” vastataan helposti, kun tätä sellutehdashanketta kritisoi. Ei saakaan, mutta minusta panokset eli julkinen raha ja aika kannattaa käyttää mahdollisimman viisaasti.
Biotaloudessa meidän kannattaisi panostaa tuotteisiin, joissa puun kuutiohinta on korkein. Näitä tuotteita tehdään jo Kuhmossa. Kaikki energia siis puurakentamisen edistämiseen: siitä kiittää ilmasto ja Kainuun aluetalous. Sekä metsänomistaja, koska Kainuun korkeuksilla jatkuvan kasvatuksen metsänhoitomenetelmä on taloudellisesti järkevä.
Kainuussa on nyt useampi positiivinen signaali: työttömyys on vähentynyt, myös pitkäaikaistyöttömyys, työpaikkojen määrä lisääntynyt ja yrityksillä on vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa. Usealla toimialalla menee hyvin. Nyt julkisen puolen – eli maakunnan liiton ja kuntien – kannattaisikin käyttää kaikki panokset näiden positiivisten signaalien vahvistamiseen.
Silja Keränen
Kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Kajaani
——
Julkaistu Kainuun Sanomissa 6.6.2017.
