Osallistuin maanantaina 29.4 MTK Keski-Pohjanmaan ja Keskipohjanmaa -lehden yhteiseen eurovaalipaneeliin Reisjärven kristillisellä opistolla. Siellä puhuttiin myös ennallistamisasetuksesta, kuten toki ennalta pystyi arvaamaan.
Hieman näytti menevän sekaisin myös metsäkatoasetus ja ennallistamisasetus, jotka ovat kaksi eri asiaa. Metsäkatoasetus on todella tarpeellinen ja liittyy EU:n alueelle tuotaviin tuotteisiin, joiden osalta halutaan ehkäistä etenkin sademetsien katoa. Suomessa se on kilpistynyt varovaisuudeksi navettarakentamisessa, jonka osalta oma ministeriömme ohjeistaa olemaan tekemättä navetoita, jos niiden alta joutuu kaatamaan puita. Tämän osalta minusta tulisi nähdä iso kuva ja sallia navettarakentaminen esimerkiksi kompensoimalla sen alle jäänyt metsäala jossain toisaalla.
Ennallistamisasetukseen taas näyttää edelleenkin liittyvän paljon vääriä uhkakuvia. Toisin kuin paneelista tehdyssä jutussa väitetään ennallistamisasetus ei rajoittaisi voimakkaasti suomalaismetsien käsittelyä. Kokonaisuudessaan asetus koskisi Suomessa etenkin vesistöjä, joiden tilan parantaminen auttaisi sekä vaelluskaloja että virkistyskäyttöä.
On myös tärkeä muistaa, että Suomi ei paranna luonnon tilaa kenenkään puolesta. Ajatus on, että kunkin EU-maan tulee itse parantaa oman huonontuneen luontonsa tilaa. Suomessakin luonnon tila kaipaa kohentamista, se ei meilläkään ole hyvä. Ennallistamisasetus asettaa Suomelle ja kaikille EU-maille konkreettiset ja mitattavissa olevat tavoitteet sille, kuinka paljon heikennetyn luonnon tilaa tulisi kohentaa. Tavoitteisiin pääsemiseksi on asetettu erilaisia indikaattoreita, esimerkiksi metsissä tavallisten metsälintujen määrä, kuolleen puun määrä, hiilivarasto, kotoperäisten puiden osuus ja puulajien monimuotoisuus.
Ilmastonmuutoksen edetessä kaikki nämä edellämainitut indikaattorit eivät pelkästään paranna luonnon tilaa tai estä kotoisia lajejamme kuolemasta sukupuuttoon, vaan myös tekevät metsistämme terveempiä ja vahvempia. On myös hyvä muistaa, että ekologisesti kestävällä pohjalla oleva metsätalous on lopulta myös koko suomalaisen metsäsektorin etu. Tästäkin syystä luontotoimia on todella tärkeä tehdä.
Kun Suomi nyt Orpon hallituksen linjauksena kaikista ennallistamisasetukseen tehdyistä lievennyksistä huolimatta päätyi vastustamaan asetuksen hyväksymistä, tekee Suomi karhunpalveluksen ei vain omalle ainutlaatuiselle luonnolleen ja tulevien sukupolvien mahdollisuudelle nauttia luonnostamme koko EU:n alueella. Olisimme voineet vaikuttaa luontokadon pysäyttämiseen laajasti koko Euroopassa, mutta tätä ei Orpon hallitus halunnut tehdä. Näinkö oikeasti haluamme toimia?
Silja Keränen
DI, vihreiden varapuheenjohtaja
eurovaaliehdokas
Kajaani
