Pidämme usein Suomea koulutuksen mallimaana ja osaamistamme globaalisti huipputasoisena. Tämä kuva ei valitettavasti enää vastaa todellisuutta. Nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet ja koulutustaso ei enää ole noussut. Samaan työn tuottavuus ei juurikaan kasva.
On päivänselvää, että meidän tulee panostaa koulutukseen ja osaamiseen. Päättyvällä hallituskaudella näin on onneksi tehty, ja valtiontalouden tasapainotushaasteista huolimatta suunnan on syytä jatkua seuraavallakin. Olisi kohtalokasta ja järjetöntä leikata koulutuksesta aikana, jolloin koulutus- ja osaamistason nostaminen auttaa merkittävästi sekä yksilöitä että koko yhteiskuntaa.
Koulutuspolitiikkaan liittyy myös vahva aluepoliittinen näkökulma. Koulutuspaikat – ja etenkin korkeakoulutuspaikat – vaikuttavat merkittävästi alueen elinvoimaan. On tärkeää, että tässä maailmanajassa ja geopoliittisessa tilanteessa varmistamme riittävät ja monipuoliset koulutusmahdollisuudet myös Pohjois-Suomessa.
Koulutustarjonnan on oltava monipuolista, jotta pystymme taklaamaan eri alojen osaajapulan. Koulutustarjontaa on oltava eri puolilla Pohjois-Suomea, jotta osaamis- ja koulutustasoa pystytään nostamaan kattavasti eri puolilla.
Myös vihreän siirtymän myötä uuden osaamisen tarve lisääntyy merkittävästi. Tekniikan akateemisten ja Insinööriliiton selvityksen mukaan uutta osaamista tarvitaan jopa 3100 – 4500 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä. Koska vihreän siirtymän toteuttaminen sekä sen mahdollisuudet realisoituvat erityisesti meillä Pohjois- ja Itä-Suomessa, on lisäosaamisen tarve suhteellisesti hyvin merkittävä.
Tähän kaikkeen päästään vain hyvällä koulutuspolitiikalla, siihen lisäpanostuksilla leikkausten sijaan sekä aluepoliittisen näkökulman huomioimisella päätöksiä tehdessä.
Silja Keränen
Diplomi-insinööri, eduskuntavaaliehdokas (vihr.)
Vihreiden puoluevaltuuston puheenjohtaja
Kajaani
—–
Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 8.3.2023.
