Metsäkeskus valmistelee alueelliset metsäohjelmat. Otin kantaa Kainuun metsäohjelmaan. Siellä oli paljon hyvää, esimerkiksi laajasti metsäisiin elinkeinoihin liittyen (luontomatkailu, luonnontuotteet).
Ohjelmassa oli myös paljon kehitettävää. Etenkin ekologinen kestävyys pitäisi huomioida huomattavasti kokonaisvaltaisemmin. Hakkuiden lisääminen ei ole ilmastoteko. Samalla turvemaiden metsätalouteen tulisi kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota ja laskea hakkuukertymät sen mukaan, että turvemailla (noin 30 % metsätalousmaasta) ei toteuteta avohakkuumallista metsänhoitoa.
Alla kaikki kommenttini ohjelmaan, jonka luonnos löytyy täältä.
—-
2.2.2. toimintaympäristön kuvaukseen tilannekuva myös:
– luonnon monimuotoisuuden tilanteesta.
– hiilinielujen kehittymisen tilanteesta
– luontomatkailun tilanteesta & kehittymisestä
s. 7, kohta 3.1.
” Suurimmat ilmastohyödyt saavutetaan hoitamalla ja pitämällä metsät hyvässä kasvukunnossa sekä jalostamalla niistä puupohjaisia pitkäikäisiä arvotuotteita ja korvaamalla uusiutumattomia raaka-aineita.”
Tämä ei yksiselitteisesti pidä paikkansa. Kannattaa muotoilla uudelleen toisin, koska metsätalouden tuotteista osa on oikeinkin hyviä – esim. puurakennukset.
s. 7 ->
Luvun neljä asioiden ryhmittely pitäisi tehdä selkeämmäksi
Tavoite selkeämmin näkyville. Sitten sen alla taulukko, jossa sarakkeet:
Toimenpide Mittari Vastuutaho(t)
Kohta 4.1 kaipaa lisää taustoitusta ja tietoa nykytilasta sekä konkreettiset mittarit. Lisäksi vastuutahoissa määritelty metsätoimijat on liian epäselvä.
Luvun 4.2. johdanto
”metsäluonnon monimuotoisuudesta ja muista ympäristöhyödyistä” -> metsäluonnon monimuotoisuudesta ja muista ympäristöasioista.
Hyöty on kovin ihmislähtöinen termi, vaikka luonnon monimuotoisuus on tärkeää ihan itsessään, ei vain siksi että se hyödyttää ihmistä.
Luku 4.3.1.
Tässä on Luken laskelmien mukaiset taloudellisesti kestävät hakkuumäärät. Näissä ei ole otettu huomioon ekologista eikä sosiaalista kestävyyttä. Eli minkä verran metsää voi hakata, jotta se on luonnon ja ihmisten kannalta kestävä määrä. Ne luvut pitäisi laskea.
Lisäksi nämä luvut – etenkin kertymät puutavaralajeittain – on laskettu avohakkuumallisen metsähoitotavan mukaisesti. Onko laskelmissa huomioitu yhtään jatkuvan kasvatuksen mukaisesti hoidettuja metsiä?
Pitäisi olla, koska Kainuun metsätalousmaasta turvemaita on noin 30 %. Ja turvemailla ei pidä tehdä avohakkuita, vaan niitä tulee hoitaa jatkuvan kasvatuksen mukaisesti. Puutavaralajikertymät pitääkin laskea sen mukaan, että ainakin turvemailla käytetään jatkuvaa kasvatusta. Sen lisäksi voi arvioida jonkin osuuden kivennäismaista myös jatkuvan kasvatuksen piiriin. Uusimman tutkimuksen mukaanhan jopa 75 % metsätalousmaasta kannattaisi hoitaa jatkuvan kasvatuksen mukaisesti. Tällöin saataisiin paras lopputulos talouden, virkistyksen, luonnon, ilmaston ja maiseman kannalta.
s. 11, taulukko 5
Tästä taulukosta on epäselvää, mitä tavoitellaan metsäohjelma toteutusvuosille. Mitä ovat Mahto, VMI, SY? (Minä siis suunnilleen tiedän, mutta normilukija kyllä ei.) Mikä on tavoite? Tavoitteen tulee olla luonnon kannalta kestävä – ei voi olla niin, että tässä tavoitellaan taloudellista maksimia, joka on luonnon kannalta kestämätön. Samoin edellä mainittu avohakkuiden välttäminen yli 30 % Kainuun metsätalousmaista on syytä näkyä tässä taulukossa.
s. 12, taulukko (jolla ei ole numeroa)
Tämän taulukon tavoitteiden tulee olla linjassa yllä mainittujen avohakkuiden välttämisen sekä luonnon kannalta kestävän metsätalouden tason & tavan mukaisesti. Kasvatuslannoituksen tavoite vuodelle 2025 on aivan liian korkea! Samoin suometsien hoidon tavoitteet. Suometsien hoitoa – eli käytännössä turvemaiden kunnostusojittamista pitäisi tehdä ihan äärimmäisen vähän. Suometsissä eli turvemailla pitäisi välttää avohakkuita, jolloin kunnostusojituksen tarvettakaan ei juuri ole.
s. 13 Viestinnän lisääminen
” Viestintä siitä, että metsiämme hoidetaan kestävästi eri näkökulmista tarkastellen (Vuorovaikutus ja viestintä) ”
Metsäluonnon monimuotoisuus ei ole kestävällä tasolla. Sen vuoksi minusta ei pidä markkinoida metsätaloutta kaikkinensa kestävänä. On ihan ok ja itse asiassa oikein hyväkin tuoda esiin hyviä asioita, joita Suomessa tehdään. Maailmanmittakaavassa meillä on paljon ylpeyden aiheita ja niistä kannattaa kertoa. Minusta on kuitenkin harhaanjohtavaa puhua yksiselitteisesti kestävästä metsätaloudesta, koska luonnon näkökulmasta tilanne ei ole hyvä. On paljon parempi ja rehellisempää tuoda esiin yksittäisiä hyviä asioita ja yksittäisiä kehitettäviä asioita kuin koittaa saada kaikkea yhden termin alle, jonne se ei oikeasti istu.
s. 14 toinen kappale
On tärkeä ymmärtää, että metsä säilyy hiilinieluna jopa 300 vuotiaaksi asti. Toki sidotun hiilen määrä pienenee ajan saatossa, mutta silti nettotase säilyy hiilinielun puolella noinkin pitkään. Ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen kriittisiä ovat seuraavat vuosikymmenet, koska päästöjä pitää vähentää todella paljon ja samalla nieluja lisätä. Hiilinieluissa voi nähdä myös liiketoimintamahdollisuuksia.
s. 14, kappaleet 3 & 4
Tässä pitää suoraan sanoa, että turvemailla on syytä välttää avohakkuita ja hoitaa metsiä jatkuvan kasvatuksen mukaisesti. Se on tutkijoiden hyvin vahva konsensus. Samalla vähenevät myös päästöt vesiin.
s. 14 viimeinen kappale
Se on totta, että monimuotoinen metsä auttaa tuhoriskeissä. Viimeinen lause ei oikein sovi tähän. Riistametsänhoito on toki tärkeää ja sitä on syytä edistää. Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin paljon enemmän kuin riistan huomiointi.
s. 15 toimenpiteet
”hiilivarojen simulointi – kohteet mihin hakkuita” Hiilivarojen simulointi on oikein ok. Mutta hakkuiden ohella simuloinnin tulosten pitää ohjata myös a) hakkuutapoja ja b) kohteita, joissa ei pidä / kannata hakata.
”talousmetsät ja niiden hakkuut ovat ilmastoteko” on hyvin harhaanjohtava väite. Se pitää ottaa tästä viranomaisohjelmasta pois.
Minusta lannoituksen lisääminen ei sovi ilmastotoimeksi.
”metsävarojen tehokas hyödyntäminen” ei ole ilmastoon liittyvä toimenpide. Aiemmin ohjelmassa on todettu, että taloudellisesti kestävät maksimaaliset hakkuut vähentävät hiilinieluja merkittävästi. Se ei ole ilmastoteko.
Puurakentamisen edistäminen on oikein hyvä!
s. 16 toimenpiteet
”Investoinnit eivät saa pysähtyä sääntöihin” Siis mitä? Kehotetaanko tässä rikkomaan sääntöjä? Viranomaisen laatimassa ohjelmaluonnoksessa.
s. 16, kohta 4
Metsäalan energiatehokkuuden näkökulmasta on hyvä tehostaa puun kuljetusta, kuten tässä on mainittukin. Minusta biopolttoainekomponenttien lisääminen fossiilisten polttoaineiden sekaan olisi myös metsäalan tapa pienentää päästöjä. Ja jahka kehitys etenee, jossain vaiheessa tulevat myös biokaasu- ja sähkökäyttöiset koneet ja rekat. Toki se lienee vasta tämän metsäohjelmakauden jälkeen.
s. 16, kohta 5
Minusta meidän kannattaisi enemmin olla tosi ylpeitä Kainuun isosta hiilinielusta ja viestiä & tavoitella sen säilyttämistä & kasvattamista.
Viestintä siitä, että hakkuilla tehdään ilmastotekoja on hyvin ristiriitaista ja paikoin selvästi väärin. Ei pidä välittää väärää viestiä.
s. 16, tiestön toimenpiteet
Puuttuu kohta 2.
18 jalostus
Tämä on hyvä luku kokonaisuudessaan. Puurakentamisen osalta juuri noin!
Minusta tähän kannattaisi tuoda myös sivuvirtojen jalostamista edelleen. Eli, kun on joku tuotantoprosessi – esim. St1:n bioetanolilaitos – sen sivuvirrat kannattaa jalostaa edelleen. Vastaavasti mekaanisen metsäteollisuuden puolella tulee erilaisia sivuvirtoja / hukkapaloja ym. – näiden jalostaminen edelleen.
Luku 4.7 oli oikein hyvä!
Pari huomiota:
- Luomukeruualue-asiaa voisi avata vielä hieman. Mitä se tarkoittaa, koska harva asian tietää. Kuinka paljon Kainuussa on luomukeruualuetta? Mikä on meidän tavoite – minkä verran pitäisi olla?
- Tässä on syytä avata se, että joskus luontomatkailu ja virkistyskäyttö tai luomukeruualueet ovat ristiriidassa metsänhoidollisten tavoitteiden kanssa. Lannoitettu metsä ei voi olla luomukeruualuetta. Tärkeille luontomatkailukohteille hakkuut eivät välttämättä sovi lainkaan tai hyvin pienimuotoisina ainoastaan. Tähän yhteensovittamiseen liittyvä asia on syytä tunnistaa ja koittaa miettiä siihen ratkaisukeinoja – esim. maakuntatason suunnittelu maakuntakaavassa, aluekohtainen tarkempi suunnittelu toimijoiden kesken ym.
s. 22
Mitä tarkoitta yrittäjälle rahallinen korvaus? Korvaus mistä?
s. 23, kohta 3.
Oikein hyviä toimenpiteitä!
sivu 28
Tilannekuva
Kainuun metsien suojeluprosentit on esitetty kahta kautta ja ne eivät täsmää. Täsmentäminen on tarpeen.
Ensin kerrotaan, että Kainuun metsätalousmaata on suojeltu 229 900 ha. Ja sitten kappaleen puolivälissä todetaan, että metsämaista suojelualueilla on 141 000 ha. Ovatko nämä samoja vai eri lukuja? Selkeyttä tekstiin kaivataan.
METSO-ohjelman osalta todetaan, että se on Kainuussa valmis. Onko todella näin?
Metsäkeskuksen ympäristötukien todetaan toteutuneen 96 %:sti, mutta sitten todetaan kuitenkin eri luontotyyppien kohdalla huomattavasti pienempiä toteumaprosentteja. Tässä on ristiriita. Ja etenkin huolestuttavaa on, kun hyvin uhanalaisten luontotyyppien osalta ympäristötukisopimuksissa ei ole onnistuttu.
s. 29
Talousmetsien luonnonhoidon taso
Toteumaprosentit näyttävät hyviltä ja siitä voi olla tyytyväinen. Kuitenkin olennaista on se taso, johon niitä verrataan. Eli onko säästöpuiden määrä riittävä luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta? Tuskin. Ovatko vaaditut vesiensuojelutoimet riittäviä vesistökuormituksen pienentämisen näkökulmasta? Tuskin.
Tilannekuvaan on syytä lisätä HELMI-ohjelma ja sen tavoitteet luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.
s. 31
kohta 3: Vast’ ikään METSOon tuli rahaa nimenomaan Pohjois-Suomen metsien suojelua varten. Koskeeko se Kainuuta? Asia on syytä selvittää ja kirjata tähän ohjelmaan
Mittarit-osio ylipäätänsä:
Mittareihin on syytä lisätä konkreettiset numeeriset tavoitteet ympäristötukisopimusten solmimisen määrästä – etenkin niiden luontotyyppien osalta, joissa ollaan jäljessä tavoitteesta.
Tärkein mittari on se, että metsäluonnon monimuotoisuus saadaan kohenemaan. Minusta se on syytä lisätä.
Muita huomioita:
- Turvemaat pitäisi nostaa isompaan rooliin. Niitä on kuitenkin kolmannes metsätalousmaasta ja niiden päästöt niin vesiin kuin ilmakehään voivat olla todella suuret. Kun niitä hoidetaan oikein (ja osa ennallistetaan), päästöt pienenevät merkittävästi.
- Vesien tila olisi syytä ohjelmaan. Minkä verran Kainuun metsätalouden vesistöpäästöt tällä hetkellä ovat ja miten ne ovat aikojen saatossa kehittyneet? Ja millä toimenpiteillä päästöjä pienennetään. Joitain toimenpiteitä ohjelmassa hyvin jo olikin, mutta vesistöjen tilan kokonaistarkastelu nimenomaan metsätalouden osalta puuttui.
- Taimikonhoidoissa lehtipuusekoituksen jättäminen parantaa sekä puiden kasvua, riistalintujen elinmahdollisuuksia että tuhokestävyyttä. Sitä pitäisi siis lisätä ja se olisi toimenpiteenä oikein tarpeellinen ohjelmassa.
- Tasa-arvoasiat olisi hyvä tuoda ohjelmaan. Edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta ylipäätänsä metsäalalla. Naiset omistavat yksityismetsistä noin 40 %, mutta näkyykö se vastaavasti esim. metsänomistajien päätöksentekoelimissä? Samoin metsäalalle hakeutuvissa kannattaa huomioida tasa-arvoasiat. Iso osa metsäalan töistä ei enää ole sen raskaampia kuin esim. lähihoitajan työ on, joten esteitä tasapuolisemmalle sukupuolijakaumalle ei juuri ole. Lisäksi paljon on suunnittelu- ja toimistotyötä.
