Sellutehdas ei ole ainoa vaihtoehto


Kainuun liiton valtuuston kokouksessa 30.11. päätettiin, että Kainuun liitto lähtee mukaan perustettavaan teollisuusyhtiöön, jonka tavoitteena on saada sellutehdas Kainuuseen. Liitto voi käyttää ensi vuonna enintään 400 000 euroa, käytännössä aiempien vuosien ylijäämiä, hankkeen jatkotoimenpiteisiin ja väliaikaiseen rahoitukseen. Itse hanketta esiteltiin varsin kattavasti Kainuun Sanomissa tiistaina 1.12.2015.

Minä esitin, että Kainuun liitto ei lähde mukaan perustettavaan yhtiöön. Kuten lehdestä saatiin lukea, esitykseni ei oikein menestynyt. Esitin näin, koska mielestäni Kainuun liiton tehtäviin ei kuulu lähteä omalla suoralla rahalla mukaan yhteen elinkeinopoliittiseen hankkeeseen. Miksi tällä tavalla priorisoidaan nimenomaan sellutehdasinvestointi, eikä esimerkiksi matkailu- tai konesali-investointia.

Liitolla on mahdollisuuksia edistää kainuulaista elinkeinopolitiikkaa ja investointien saamista Kainuuseen etenkin EU-hankerahojen kautta. Jo nyt Kainuun liiton Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) päättää EU-rakennerahojen käytöstä ohjenuoranaan liiton hyväksymät Maakuntasuunnitelma- ja ohjelma sekä näitä täydentävät lukuisat strategiat ja ohjelmat. Tässäkin sellutehdasinvestointihankkeessa toimintamalli voisi olla EU-hankerahoitus esimerkiksi Kainuun Edulle, jossa jo nyt on kansainvälistä Invest in Kainuu –toimintaa sekä Metsä- ja puutuotealan kehittämistä.

Sen lisäksi, että tämän yhden investoinnin edistämistapa on todella outo, itse investointiakin kannattaisi harkita toisen kerran. Suomen sellutehdaskapasiteetti ollaan kaksinkertaistamassa nykyisestä, jos kaikki uudet hankkeet (Äänekoski, Kuopio, Kemijärvi ja Kainuu) toteutuvat. Tästä herää väistämättä kysymys, onko maailmanmarkkinoilla oikeasti kysyntää tällaiselle lisäsellumäärälle. Ja löytyykö investoijia näihin kaikkiin hankkeisiin.

Ekologinen kestävyys huomioiden puun käytön lisäämisvaraa Suomessa ei oikeastaan ole. Lisäämistavoitteet perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin kestävistä hakkuumääristä, joissa kestävyys on vain taloudellista kestävyyttä.

Kainuun aluetalouden kannalta tärkeintä on maksimoida puusta saatu rahamäärä – eli panostaa tuotteisiin, joissa Kainuusta ulosmyytävän puukuution hinta on suurin. Sahatavaran jatkojalosteet, esimerkiksi puutaloelementit, ovat tässä ihan omaa luokkaansa. Lisäksi on muistettava, että puulla on arvoa myös metsässä – ihmisen hyvinvoinnin lähteenä, luonnon monimuotoisuuden takaajana ja luontomatkailukohteena. Tarvitsemme myös luonnontilaisia ja kevyesti käsiteltyjä metsäalueita.

Toinen panostuksen kohde ovat uusiutuvat (liikenne)polttoaineet. Ilmastonmuutosta hillitäksemme fossiilisista on päästävä eroon – ja siirtymä voi olla yllättävänkin nopea. Jo nyt sähköntuotannon puolella aurinkopaneelien hinnat ovat muutamassa vuodessa tippuneet kuudesosaan. Kun tällainen nopea siirtymä tulee liikennepolttoaineisiin ja muihin öljystä valmistettaviin tuotteisiin, kannattaa olla hereillä. Puubiomassasta voidaan valmistaa fossiilisia liikennepolttoaineita korvaamaan esimerkiksi etanolia tai metaania. Tässä St1:n bioetanolitehdaspilotti on erinomainen avaus, vastaavia lisää.

—–
Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 4.12.2015

Share Button