VATT:n mukaan talouspoliittisesti ihmisen kannattaisi muuttaa sinne, mistä hän saisi parhaan palkan. ”Otetaan esimerkiksi Liisa. Hän saisi toisesta ihan yhtä kivasta kunnasta työpaikan, jossa hänen bruttopalkkansa nousisi 800 euroa. Asuminen olisi kuitenkin uudella alueella 600 euroa kalliimpaa. Verotus vie Liisan palkasta 300 euroa. Liisa ei muuta, koska hänen nettotulonsa kasvaisivat vain 500 euroa, mutta asumiskulut 600 euroa. Yhteiskunnalle Liisan päätös on huono, koska kaikki kansalaiset olisivat hyötyneet 300 euron kasvusta verokertymään. Muut olisivat voineet siis vaikka maksaa Liisalle 150 euroa muutosta ja silti alentaa omaa verotustaan jäljelle jäävällä 150 eurolla. Kaikki olisivat hyötyneet, niin Liisa kuin muutkin kansalaiset.” VATT:n tutkijat toteavat toki myös: ”Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin näkökulmasta ihmisiä ei pitäisi erityisesti kannustaa asumaan missään.”
Jäin siltä miettimään, missä minun oikein kannattaisi asua? Palkkatasoni oli(si) Helsingissä huomattavasti Kajaania korkeampi. Maksaisin siis enemmän veroja. Eli minun kannattaisi muuttaa Helsinkiin.
Niinköhän?
a) Missä ihmisten ylipäätänsä kannattaisi asua? Jos ajatellaan vain euroja. VATT:n mukaan minun kannattaisi asua Helsingissä. Kannattaisiko eläkeläisäitinikin? Entä työttömän kaverini? Varmaankaan ei kannattaisi. ”Vievät vain asunnot ja nostavat entisestään asumisen hintaa ja kuluttavat asumistukea.” Missä raja sitten vedetään? Kannattako pätkätöiden perässä muuttaa, jos jatkosta ei ole varmuutta? Jos eläkeikä on lähellä, kannattaako mennä entisestään lisäämään ruuhkia ja luomaan lisärakennuspainetta?
b) Väitän, että kokonaistaloudellisesti minun kannattaa asua Kajaanissa eikä Helsingissä. Koska oletan, ettei ole kenenkään mielestä toivottavaa, että koko Suomi pakkautuu muutamaan kasvukeskukseen. Kuitenkin kaikille on parempi, mitä taloudellisesti omavaraisemmin kukin seutu pystyy toimimaan. Mitä parempi huoltosuhde ja mitä suuremmat paikalliset verotulot, sitä vähemmän tarvitaan esim. valtionosuuksien tasauksia ja muita tulonsiirtoja. Taloudellisen omavaraisuuden osalta keskeisiä ovat nimenomaan ne henkilöt, joiden palkkataso olisi jossain muualla todennäköisesti parempi. Se yrittäjä, joka luo täällä työpaikkoja, saisi todennäköisesti kasvukeskuksissa parempaa palkkaa. Missä heidän(/meidän) nyt sitten loppupeleissä kannattaakaan asua?
Tasapuolisuuden nimissä kuva Singaporesta, joka on muuten myös aikamoisen kiva asuinpaikka.
c) Muuttamalla kasvukeskuksiin lisäisimme osaltamme lisärakennuspainetta. Miksi me ollaan nyt tekemässä valtavaa asumisen infran uudelleenjärjestelyä? Tyhjiä taloja öytyy, teille mahtuisi kulkijoita – ja sitten toisaalla pitää rakentaa valtavasti lisää, että kaikki mahtuvat asumaan ja olemaan. Ekologisestihan tässä ei mitään järkeä. Mutta onko taloudellisestikaan? Muuten kuin, että BKT kasvaa kuten se kasvaa rikotun ikkunan korjaamisestakin.
d) Joko joku on ehtinyt ajatella, että mutta kun ne työpaikat ovat muualla. Niin ovat, mutta niitä on myös Kainuussa. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut, ja työllisyysaste parantunut viime syksystä. Kainuussa. Ja Ahvenanmaalla. Meillä on pula mm. terveydenhuoltoalan henkilökunnasta, metallialan työntekijöistä ja koodareista.
e) Lopuksi vielä inhimillinen näkökulma. Siitä ensimmäinen osa on se, että kotiseutu on monelle tärkeä. Moni haluaa asua lähellä läheisiään. Kahden viime vuoden aikana muodostunut kolmen sukupolven ketju – läheinen sellainen – on aivan äärettömän arvokas. Uskalla sanoa, että meille kaikille. Inhimillisen näkökulman toinen osa on universaali heikoimmista huolehtiminen. Fakta on, että esim. Kainuussa asuu vanhaa ja sairasta väkeä enemmän kuin muualla maassa keskimäärin. Minusta meidän pitää pitää kaikista huolta. Miksi sitten erilaiset tulonsiirrot ahdistavat niin paljon?
