Valtava kokonaisuus, mistähän sitä aloittaisi.
Aloitetaan vaikka uraanista. Terrafame hakee lupaa ottaa talteen malmista liukeneva uraani, eli siis ryhtyä uraanintuottajaksi. Tällä hetkellä uraani päätyy joko kipsisakka-altaille tai sekundääriliuotuskasoille. Terrafamen uraani on haitallista etenkin raskasmetallina esimerkiksi vesistöissä – ei niinkään säteilynsä vuoksi. Uraanituote vietäisiin jatkojalostettavaksi edelleen Suomen ulkopuolelle, Terrafame ei siis tuottaisi suoraan ydinvoimaloiden polttoaineeksi kelpaavaa uraania. Uraani liukenee malmista joka tapauksessa. Ja tällä hetkellä se päätyy jätekasoille / -altaisiin.
Minusta onkin järkevää, että uraani otetaan talteen.
Yhtiön, sekä Terrafamen että Talvivaaran, toimintatavassa on todella ikävää se, että uraanilupaa haetaan vasta kun muu toiminta on saatu kohtuullisesti käyntiin. Olisi ollut kaikin tavoin rehellistä ja reilua kertoa myös uraanista heti alkuvaiheessa. Nyt näin ei tehnyt aikanaan Talvivaara, eikä uusi pyörittäjä Terrafamekaan.
Nyt väistämättä mietityttääkin: kuinka monessa muussakin kaivoksessa aloitetaan uraanintuotanto tämän jälkeen? Tuleeko tästä ennakkotapaus, että kaivosten aloituslupia haettaessa ei kannata hakea lupaa uraanintuotantoon, kun sen voi ja se kannattaa tehdä vasta jälkikäteen?
Uraanilupa on nyt lausunnolla. Jokainen meistä voi ottaa siihen kantaa 31.1.2018 saakka. Kaivoksen sijaintipaikkakuntina Kajaani ja Sotkamo ottavat myös kantaa uraanintuotantoon. Kunnilla on veto-oikeus asiaan, eli ne voivat sen halutessaan kieltää. (Nyt on puhuttu vain Sotkamon veto-oikeudesta, koska talteenottolaitos sijaitsee Sotkamon puolella. Koska kaivos on myös Kajaanin kaupungin alueella, veto-oikeus tulee olla myös Kajaanilla.)
Yleisötilaisuus on jo järjestetty, ja vain Sotkamossa. Koska asia koskettaa myös Kajaania, minusta on tarpeellista, että yleisötilaisuus järjestetään myös Kajaanissa.
Kaivoksen rahoittamisesta
Kun kaivoksen jatko oli vaakalaudalla keväällä 2016 minäkin olin sitä mieltä, että ei siihen satoja miljoonia valtion rahaa kannata upottaa. Ajattelin, että kaivostoiminnan jatkon kannalta olisi ollut parempi investoida bioliuotuksen pilottimittakaavaan (eli pienempään bioliuotuskasaan) ja oppia prosessista sillä tavoin. Ja pilotin tulosten perusteella kaupata kaivos sitten eteenpäin.
No, valtio rahoitti kaivosta ja rahat on käytetty toiminnan ylösajamiseen. Bioliuotuksen primäärikasat on tehty uudelleen, sekundäärikasoja perustettu – malmia louhittu ja kärrätty valtavasti. Metallien tuotantomäärät ovat kasvussa. Täytyy sanoa, että kaivoksen tilanne vaikuttaa hyvältä.
Kaivoksen kannattavuus riippuu metallien maailmanmarkkinahinnoista, etenkin nikkelin hinnasta. Nyt hintakehitys näyttää lupaavalta. Jos valtion rahaa tarvitaan jossain vaiheessa lisää, on aivan keskeistä, että päätöksentekijät (eli kansanedustajat) saavat kaiken käytettävissä olevan tiedon. Edelliskierroksellahan näin ei ollut.
Ympäristö ja etenkin meidän vedet
Minusta Terrafame voi ja saa toimia, kunhan hoitaa asiansa kunnolla. Ympäristöä ei saa pilata.
Ajattelen, että kaivostoimintaakin on mahdollista tehdä ympäristön kannalta järkevästi. Kestäväksi en kaivostoimintaa kuitenkaan halua sanoa, koska siinä kuitenkin louhitaan uusiutumattomia tuotteita ihmiskunnan käyttöön. Niitäkin toki tarvitaan, jonkin verran. Mutta kaivosteollisuuden pitäisi välttää metsäteollisuuden sudenkuopat. Saada vesienpuhdistus ja muutkin päästöt kuosiin heti, eikä vasta vuosikymmenien harjoittelun jälkeen. Mahdollista se on.
Terrafamen osalta keskeistä on:
– saada vesitase kuntoon niin, että puhdistettavaa ja poisjohdettavaa vettä syntyy mahdollisimman vähän.
– puhdistaa jätevedet nykyistä paremmin. (Nyt käytössä on kalkkisaostus metallien poistamiseksi – sulfaattikuormitusta pitää vähentää huomattavasti.)
– huolehtia, ettei sivukivi-, sekundääri- ja geotuubialueilta pääse hapanta kaivosvalumaa ympäristöön nyt tai tulevaisuudessa.
Terrafamen toiminnan ympäristövaikutusten arviointimenettely on loppusuoralla. Homma tehtiin ikävästi niin, että vesienhallinta erotettiin omaksi YVA-prosessikseen. Tuollaisen toiminnan kaikki ympäristövaikutukset pitäisi arvioida samaan aikaan.
Meidän vesistöjen tilaa tulee myös seurata huolellisesti. Seurannasta on iso kiittäminen myös luontojärjestöjä, jotka nostaneet epäkohtia esille. Kipsisakka-allasvuodon seurauksena esimerkiksi Kivijärvi pilaantui käyttökelvottomaksi. Se oli minullekin tuttu paikka: useampi partioleiri tuli oltua järven molemmin puolin. Aivan ihana paikka.
Nyt tulee huolehtia, että Nuasjärvelle – saatika Oulujärvelle – ei käy samoin. Lupaehtojen tulee olla riittävän tiukat, seurannan ja valvonnan kunnollista sekä puuttumisen herkkää, jos järvien tila lähtee huononemaan.
Terrafamen vaikutus Kainuulle
Vuonna 2013 Terrafame (silloin Talvivaara) vastasi 11 % Kainuun BKT:sta. Se on paljon se. Etenkin kun kaivoksen tilanne vuonna 2013 oli huono. Nyt osuus voi olla jopa suurempi – toki Kainuussa menee nyt yleisestikin paremmin kuin 2013.
Terrafamen esittelemät suunnitelmat akkukemikaalitehtaasta kuulostavat ainakin minusta hyviltä. Se olisi parin sadan miljoonan euron investointi Kainuuseen, ja valtion kirstulla ei (ainakaan vielä) olla lainkaan. Terrafame tuottaisi siis esimerkiksi sähköautojen akkuihin sopivia kemikaaleja, käytännössä metallisulfaatteja. Sähköautojen määrä tulee suurella todennäköisyydellä kasvamaan merkittävästi lähivuosina ja -vuosikymmeninä. Tässäkin tietysti pätee edellä mainittu asia: hommat on tehtävä kunnolla eikä ympäristöä saa pilata.
Jatko
Tiedän, että meillä vihreillä – valtakunnallisesti ja paikallisesti – on erilaisia mielipiteitä Terrafamesta. Osa haluaa koko kaivoksen kiinni heti, ja osa on varmaankin aika samoilla linjoilla minun kanssani. Minusta mielipiteenvapaus on Suomessa, ja etenkin vihreissä, aivan luovuttamaton arvo. Koitetaan siis pärjätä, vaikka oltaisiinkin tästä asiasta eri mieltä.
Kyse on valtavasta kokonaisuudesta, kun puhutaan Terrafamen kaivostoiminnasta. Mielipiteeni siihen on siis positiivinen – ollut käytännössä koko ajan. Ainoastaan tuolloin keväällä 2016 ajattelin, että valtion ei kannata laittaa paria sataa miljoonaa euroa lisää (silloin selvästi kannattamattomaan) kaivostoimintaan. Valtio laittoi, ja voikohan jo nyt sanoa, että se olikin hyvä päätös.
Kun tilanne on nyt tämä, toivon, että kaivos jatkaa ja hoitaa myös asiansa kunnolla. Toimii taloudellisesti kannattavasti. On hyvä ja turvallinen työnantaja. Eikä pilaa meidän yhteistä, korvaamatonta ympäristöämme.
Kiitos Silja selkeästä kirjoituksesta!
Olen samoilla linjoilla. Ei vastustamista vastustamisen vuoksi vaan tilanteesta riippuen. Yerrafamen jatkamiselle on järkiperusteet. Ympäristöarvot täytyy vaan ottaa huomatravasti vakavammin huomioon kuin Talvivaara vaiheessa. T. Kuusamon vihreä Jyrki Mäkelä