Puheenjohtaja, hyvät kollegat – niin valtuutetut kuin kainuulaisetkin,
Kainuun tulevaisuutta suunnitellaan nyt hyvissä merkeissä: meillä on töitä, ja oikeastaan pula osaajista. Tilanne on muuttunut muutamassa vuodessa ihan päälaelleen – aiemmin kärsittiin työpaikkapulasta, nyt työvoimapulasta. Vaikka osaajien saatavuuteen liittyvät uhkakuvat voivat olla pahimmillaan aikamoiset, kannattaa tilanne ehdottomasti kääntää vahvuudeksi. Nyt jokainen, joka haluaa, voi oikeasti muuttaa Kainuuseen. Kun on niitä töitä. Ja täällä on hyvä elää.
Tähän liittyy yksi elinvoiman kehittämisen kannalta keskeinen näkökulmanmuutos. Enää ei kannata eikä pidä mennä pelkästään työpaikat edellä. Vaan osaajien houkuttelu edellä. Harvoin nämä onneksi ovat täysin toisensa poissulkevia. Tällaisia tapauksiakin kuitenkin on – yhtenä esimerkkinä Mondon Jormuan kaivoshanke. Siellä ihan asutuksen lähelle on suunniteltu talkkikaivosta. Jormua on kasvava kylä, ja houkuttelevia asumisen mahdollisuuksia me nyt nimenomaan tarvitsemme. Elinvoimapoliittisesti olennaisinta onkin varmistaa hyvät asumisen ja elämisen edellytykset.
Elinvoimapolitiikan voi yhdistää myös ilmastonmuutokseen. Mutta ensin on ymmärrettävä se, että emme me Kainuussa voi jatkaa kuten ennemmin ja korjata vain rusinoita pullasta. Myös meidän pitää kantaa kortemme kekoon, ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme.
Kun ne Kiina-kortit vedetään esiin, kannattaa muistaa pari asiaa. Ensinnäkin se, että ihmiselle luontaista on turvata jälkikasvunsa elämisen edellytykset. Ihmiselle luontaista on myös toimia epäitsekkäästi. Ihmiselle on luontaista toimia sosiaalisesti hyväksyttävästi. Ihmiset haluavat tehdä hyvin ja oikein.
Nämä kannattaa muistaa, kun miettii ilmastonmuutoksen hillinnän kokonaisuutta. Jarruttajia on. Mutta yhtä lailla on niitä, jotka katsovat eteenpäin ja haluavat toimia. Juuri päättyneissä Katowicen ilmastoneuvotteluissa USA, Saudi-Arabia, Venäjä ja Kuwait eivät halunneet ottaa vakavasti kansainvälisen ilmastopaneelin suositusta. Nämä jarruttelijat edustavat kuitenkin vain noin 6,5 % maailman väestöstä. Ja eivät sitäkään, kun Trumpin linjauksista huolimatta USAn 50 osavaltiosta 20 on sitoutunut oma-aloitteisesti Pariisin ilmastosopimukseen.
Käytännössä siis 95 % on mukana. Maailmalla on siis toivoa. Maailmassa on myös osaamista. Suomessa on osaamista, ja Kainuussa on osaamista. Transtechin ratikat ja junat; Kuhmon puurakentamisklusteri ja Terrafamen akkukemikaalit ovat juuri sitä, mitä tässä maailmanajassa tarvitaan. Myös digitalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio osaltaan auttavat vähähiiliseen maailmaan siirtymisessä.
Teollisuus tekee muutenkin paljon: SSAB meinaa muuttaa teräksentuotantonsa kivihiilettömäksi. SSAB:n Raahen terästehdas tuottaa yksin 7 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Aika kova juttu! Valio meinaa muuttaa koko maitoketjunsa hiilineutraaliksi. Maatalouden osuus Suomen päästöistä on 20 % ja maidontuotannon osuus tästä merkittävä (noin 70-80 %).
Nämä ovat erinomaisia asioita. Viime viikolla keskusteluun nousi liikenneministeri Bernerin asettaman työryhmän raportti liikenteen päästövähennyksistä. Lisää kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä, ruuhkamaksuja ja kimppakyytejä. Työryhmä esitti myös henkilöautokannan nopeaa sähköistämistä. Se on perusteltua etenkin siksi, koska sähköautojen hyötysuhde on huomattavasti polttomoottoriautoa parempi. Ja sähköntuotannon päästöt energiayksikköä kohti ovat aika pienet. Samalla esitettiin polttoaineveron aika roimaakin korottamista.
Nämä esitetyt muutokset ovat välttämättömiä päästöjen vähentämiseksi. Kun niitä tehdään, on aivan olennaista huolehtia oikeudenmukaisuudesta. Pienituloinen, pitkäaikaissairas ja syrjässä asuva ei saa joutua tässä maksajaksi. Oikeudenmukaiset tuet, perusturvan tason nosto, terveyskeskusmaksujen ja lääkekorvausten kohtuullistaminen ovat tarpeen.
Huolehditaan siis päätöksentekijöinä, että ohjaamme yhteiskuntaa oikeaan suuntaan. Eli kannetaan oma kortemme kekoon hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja hiilinielutason kasvattamisessa. Molemmissa Kainuulla on tekemistä. Siksi maakunnan tasoinen sekä jokaiselle kunnalle oma ilmastostrategia on tarpeen. Maakunnan osalta asia on jo linjattu TOPSUssa, jonka mukaan Kainuun ilmastostrategia päivitetään 2019-2020. Niissä mietitään konkreettisesti, miten päästöjä kannattaa vähentää. Ja sitten vain toimeen.
—
Pidin tämän puheen Vihreiden ryhmäpuheena Kainuun maakuntavaltuuston kokouksessa 17.12.2018.
(Kuvassa Vihreiden maakuntavaltuutetut, eli lisäksi Anne Kemppainen Kajaanista.)
