Uusimaa eristettiin. Moni kunta ja sairaanhoitopiiri toivoo, että mökkiläiset pysyvät nyt kaupunkikodeissaan. On sitä aikoihin eletty, sillä uusmaalaiset mökkiläiset ja osa-aika-asukkaat ovat keskeinen osa mökkipaikkakuntien elämää.
Tässä tilanteessa Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta oli kuitenkin oikea ratkaisu. Taudin leviäminen eri puolille Suomea ja mahdollinen mökkikuntien terveydenhuollon kuormittaminen on todellinen riski.
Harvaan asutun Suomen terveydenhuolto kun tulee korona-epidemian myötä natisemaan liitoksissaan muutenkin keskimääräistä sairastavamman ja iäkkäämmän väestön sekä kroonisen kuntatalouden rahoitusvajeen vuoksi.
Kolikon toisella puolella on luontoa rakastavien suomalaisten kaipuu mökeilleen. Kauniiden kevätkelien koittaessa etätyön tekeminen järvenselkää, peltoaukeata tai korpimetsää ihaillen olisi suurta juhlaa.
Tietokoneen edessä kyhjöttämisen vastapainona voisi käydä tekemässä pihatöitä, hiihtelemässä keväthangilla (joita meillä Kainuussa vielä on) tai ihailemassa luonnon heräämistä kevääseen.
Lapset voisi laskea puuhailemaan mökin pihalle: rakentamaan lumilinnaa, uittamaan puunpaloja kevätpuroissa tai rakentamaan majaa metsään.
Tämä luksus jää nyt valitettavasti monelta suomalaiselta väliin.
Se kannattaa ottaa takaisin, jahka kriisistä selvitään. Etätyö nimittäin muuttuu kertaheitolla uudeksi normaaliksi. Vielä tähän asti liian monessa organisaatiossa on ollut vaivaannuttavan hämmentäviä vuosituhannen vaihteen tyylisiä etätyösopimuksia, joissa henkisenä lähtökohtana on etätyön tekemisen epäilyttävyys.
Nykyään isoa osaa toimistotyöstä pystyy tekemään, kunhan tietokone, nettiyhteys ja työntekijän aivot toimivat. On ihan sama, missä työtä tällöin tekee. Kunhan tekee ja saa aikaiseksi.
Toivon todella, että tämä uusi etätyön normaali tuo pysyviä ja osa-aikaisia asukkaita meille tänne harvaan asuttuun Suomeen. On ollut ikävä joutua tässä tilanteessa kehottamaan osa-aikaisia asukkaita ja matkailijoita pysymään kotona. Kunhan tämä päättyy: tervetuloa!
Tule nauttimaan luonnosta, metsistä, hiljaisuudesta ja rauhasta. Järvenselistä, korpikuusikoista, tunturipaljakoista ja viljapelloista.
Tervetuloa viihtymään tänne harvaan asuttuun sujuvan arjen Suomeen, josta metsien ja järvien lisäksi löytyy myös mukavia ja idyllisiä pikkukaupunkeja erinomaisine palveluineen ja vilkkaine kulttuurielämineen sekä monipuolisine harrastusmahdollisuuksineen.
—-
Kolumni on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 8.4.2020.
