Synnytyssairaaloille asetettu 1000 synnytyksen raja uhkaa alueellisten synnytyssairaaloiden tulevaisuutta. Päivystysasetus on syytä näiltä osin päivittää, jotta voimme turvata riittävän kattavan synnytyssairaalaverkon myös Pohjois-Suomessa.
Pohjois-Suomen synnytyssairaaloista suurin osa (Rovaniemi, Kajaani, Kemi) toimii poikkeusluvalla, vaikka sairaaloiden keskinäiset etäisyydet ovat pitkät. Poikkeuslupakäytännön tausta on kesällä 2015 voimaan tulleessa päivystysasetuksessa, jossa on määritelty synnytysluvan ehdoksi 1000 synnytystä vuosittain. Esimerkiksi Kainuun keskussairaalassa synnytyksiä oli alimmillaan päälle 500 vuodessa, nyt yli kahdeksansataa. Se ei silti edelleenkään täytä vaadittavaa 1000 synnytyksen rajaa. Matka Kajaanista seuraavaan synnytyssairaalaan olisi lähes 200 kilometriä, ja Kainuun toiselta reunalta vielä paljon pidempi.
Valtio on myöntänyt poikkeuslupia alle 1000 synnytyksen synnytyssairaaloille. Se kertoo valtion jonkinlaisesta tahtotilasta säilyttää kattava synnytyssairaalaverkko. Ihmettelemme, miksi sitten pidetään edelleen kiinni 1000 synnytyksen rajasta? Eikö olisi järkevin päivittää synnytysten lupaa määrittävä päivystysasetus niin, että kattava palveluverkko on mahdollista pysyvillä luvilla, ilman epävarmuutta tulevasta?
Poikkeusluvalla pitkäaikaisesti toimiva synnytyssairaala on kirjaimellisesti poikkeustilassa. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti toiminnan kehittämiseen, henkilöstön saamiseen ja pysyvyyteen sekä alueen veto- ja pitovoimaan. Synnytystoiminnan myötä turvataan myös sairaalan muu päivystyskyky, jolla on suuri merkitys harvaan asutuilla alueilla.
Laadukas, osaava ja turvallinen synnytyssairaala ei vaadi 1000 synnyttäjää. Ainakaan päinvastaista väitettä ei ole pystytty todistamaan ja toisaalta vertailu kertoo, että alle 1000 synnytyksen sairaalat ovat turvallisia synnyttäjille. Turvallisuuden takaamiseksi laissa on säädetty esimerkiksi vastasyntyneiden tehohoitovalmiudesta, erikoislääkäripäivystyksestä sekä leikkaussalipäivystyksestä, joiden lisäksi ammattitaitoa ylläpidetään säännöllisin erikoistilanneharjoituksin. Tutkimukset kertovat myös synnyttäjien laajasta tyytyväisyydestä ja toiveesta synnyttää lähellä asuinpaikkaansa.
Synnytystoiminnan edellytysten päivittämisen yhteydessä tulisikin tarkastella matkasynnytysten ja synnytysten käynnistämisten lisääntymisten aiheuttamaa riskiä, sekä lasta odottavien tai toivovien ihmisten stressiä ja huolta kaukana tapahtuvasta synnytyksistä. Keskittäminen ei myöskään välttämättä tuo kustannushyötyjä, sillä se voi vaatia investointeja toisaalla.
Päivystysasetuksen 1000 synnytyksen rajan alentamista tulee harkita pikaisesti. Pohjois-Suomen asukkaat ansaitsevat turvatun tulevaisuuden myös synnytysten osalta.
Jenni Pitko, kansanedustaja, Oulu
Silja Keränen, Kainuun aluevaltuuston jäsen, Vihreiden puoluevaltuuston puheenjohtaja, Kajaani
—
Kannanotto on julkaistu puolueen blogissa 1.12.2022.
