Hyvät läsnäolijat ja muut puhetta kuuntelevat,
Me ollaan Kainuussa nyt vedenjakajalla. Meillä on isosti isoja, hyviä mahdollisuuksia maakunnan positiiviselle kehitykselle. Viimeaikaiset datakeskusinvestoinnit, toisaalta vihreän siirtymän investoinnit esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, aluetalouden kasvu, panostukset tki-toimintaan, kulttuuriin ja matkailuun. Näissä kaikissa on ihan valtavasti potentiaalia.
Viime vuonna Kajaanissa väkiluku kasvoi. Samaa näyttää tämän vuoden ennakkotieto tammikuusta syyskuulle. Näin on, vaikka kuolleisuus ylittää syntyvyyden ja vaikka maan sisäisessä muuttoliikkeessä Kajaanikin on menettäjän puolella. Maahanmuutto nosti lopputuloksen positiiviseksi.
Koko Kainuussa viime vuonna nettomuutto oli positiivinen – eli Kainuuseen muutettiin enemmän kuin täältä pois. Tämänkin teki maahanmuutto. Huomionarvoista on se, että Kajaanin lisäksi nettomuutto oli positiivinen Sotkamossa, Puolangalla, Hyrynsalmella ja täällä Ristijärvellä.
Ja ihmisiähän me Kainuuseen todellakin tarvitsemme. Jo ihan työmarkkinoidenkin näkökulmasta. Meillä työmarkkinoilta eläköityvän ikäluokan koko on huomattavasti paljon suurempi kuin nuorten ikäluokkien koko – ja tämä näkyy pahenevana työvoimapulana.
Maahanmuuttoa siis todella tarvitaan. Kysymys kuuluu, ollaanko tähän oikeasti valmiita? Eihän edelleen ajatella, että jotkut työperäiset maahanmuuttajat jostain ovat hyviä. Mutta että missään nimessä ei haluta joihinkin uskontokuntiin tai kulttuureihin kuuluvia ihmisiä jostain toisaalta. Jotkut kelpaisivat, mutta toiset eivät.
Meillä ei kyllä ole tällaiseen valikointiin varaa. Vaikka Suomi on meidän mielestä paras maa maailmassa asua, ja Kainuu paras maakunta – on tämä meidän pimeys, kylmyys, hiljaisuus ja kielikin vähän haastavia tekijöitä, kun asiaa katselee vähän väkirikkaammista ja lämpimämmistä paikoista. Suomi on myös hyvin rasistinen maa, joka ei millään muotoa lisää meidän houkuttelevuutta kenenkään maahanmuuttajan mielestä.
Puheenjohtaja,
Edeltävät kaksi ja puoli vuotta on turvallisuus- ja maanpuolustuspuhe noussut aivan uudella tavalla. Hyvästä, mutta toki harmillisesta, syystä. Kovan turvallisuuden ohella pitäisi aina muistaa yhteiskunnan resilienssin kasvattaminen. Eli se, että erilaisten poikkeusolojen aikana pärjäisimme yhteiskuntana, yhteisöinä ja yksilöinä edes kohtalaisesti. Se edellyttää varautumista, mutta se edellyttää etenkin luottamusta toisiin. Luottamuksen myötä autetaan toisia, osataan ottaa apua vastaan, ei olla alttiita hybridioperaatioille eli esimerkiksi taitavasti tehdylle vieraan valtion vaikuttamiselle Suomessa asuvien mielipiteisiin, asenteisiin ja ajatuksiin.
Tähän kokonaisuuteen – yhteiskunnan resilienssin rakentamiseen – eivät sovi viholliskuvien luominen, eikä polarisaation lisääminen. Viholliskuvia ei pidä luoda eri puolueista, eri kulttuurien edustajista tai eri näköisistä ihmisistä. Päinvastoin ihan ylipäätänsä, mutta etenkin tällaisessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa pitää luoda yhtenäisyyttä, tilaa olla ja ajatella sekä rakentaa luottamusta.
Suomessa tämä on perinteisesti osattu aika hyvin. Mutta nyt populismin myötä sisäinen koheesiomme uhkaa horjua.
Sitten vielä kolmanteen aiheeseen: luontoon.
Kokouksen materiaaleihin tutustuessa jäi hieman epäselväksi onko ekologisten kriisien vakavuus ja tilannekuva ymmärryksessä. Talousarviokirjan mukaan Kainuun luonnonympäristön tila on hyvä. Tätä väitettä perustellaan metsätalouden taloudellisilla mittareilla – suurimmalla ylläpidettävissä olevalla hakkuukertymällä sekä hakkuiden ja metsien vuotuisen kasvun erotuksella. Nämähän eivät todellakaan kerro ekologisesta tilasta mitään.
Sen sijaan luonnon monimuotoisuus kaikella todennäköisyydellä heikkenee Kainuussakin. Maakuntakohtaista luontodataa on hankala saada, mutta esimerkiksi luonnon kannalta arvokkaiden metsäkohteiden hakkuita tapahtuu jatkuvasti. Viimeksi eilen osui silmään Laakajärvellä Kajaanissa Metsähallituksen 23 hehtaarin avohakkuu kohteessa, jonka he itse ovat omassa alue-ekologisessa suunnitelmassaan rajanneet hakkuiden ulkopuolelle arvokkaana luontokohteena ja ekologisena käytävä. Hukkajoen raakkutuho sitten toki ihan omassa sarjassaan.
Kainuun vesistöjen vedenlaatu on pääsääntöisesti hyvä, mutta etenkin virtavedet ovat kaukana luonnontilasta. Niitä on sekä perattu uittoa varten että padottu vesivoiman tuottamiseksi.
Ja sitten maakuntaohjelman skenaarioiden puolella ilmaston lämpeneminen on huomioitu kohtalaisen positiivisessa sävyssä, etenkin ruoantuotannon edellytyksiä parantaen. Keskilämpötilan nousu tuo kuitenkin mukanaan myös sään ääri-ilmiöt – lisääntyvät rankkasateet, myrskyt, kuivuusjaksot sekä lumettomat talvet. Tämä kokonaisuus ei varsinaisesti paranna ruoantuotannon edellytyksiä.
Lisäksi se heikentää merkittävästi muutaman muun Kainuulle keskeisen elinkeinon toimintaedellytyksiä. Puun korjuu tulee vaikeutumaan isosti, kun talvet leudontuvat ja lumipeite ohenee. Myös epävarmuus korjuuolosuhteista hankaloittaa tilannetta merkittävästi, kun ei pysty yhtään ennakoimaan millainen talvi on tulossa. Lisäksi erilaiset metsätuhot lisääntyvät, kun talvikorjuu ei enää suojele juuristoja tai kun kirjanpainaja hyötyy leudoista talvista ja pitkistä kesistä.
Toinen keskeinen ilmaston lämpenemisestä kärsivä toimiala on matkailu. Nyt strategiamme on tarjota ruuhkatonta Lappia. Arctic Lakeland. Lunta, pakkasta, koiravaljakkoajeluita, hiihtoa, lumikenkäilyä ja avantouintia. Tämä strategia ei toimi, jos meillä ei ole talvea. Tai jos se Arctic onkin vain vesisadetta talvikuukausina.
Tämä ekologisten kriisien tilanne pitää ottaa vakavasti. Etenkin tulevien sukupolvien, sekä yleisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Samaan aikaan ekologisiin kriiseihin vastaaminen voi olla tulevaisuudessa entistä vahvemmin meidän elinkeinopolitiikan pohja. Ei virherpesuna, vaan toimintatapojen kehittämisen myötä ihan oikeasti.
Puheenjohtaja,
Vaikka tässä tuli nyt vähän räntättyä, nämä asiat ovat todella olennaisia Kainuun kehittämisen kannalta. Meillä on isosti mahdollisuuksia, mutta meidän pitää tehdä asiat oikein. Ja tässä vihreiden ryhmäpuheessa on pyritty tunnistamaan muutama keskeinen asia, jotka tulee huomioida.
Mahdollisuuksien lisäksi meillä on myös hyvä pohja, mihin rakentaa. Pääsääntöisesti fiksut panostukset ja järkevästi valitut kärkialat. Paitsi KaiCell – mutta ei siitä nyt sen enempää. Kasvava aluetalous. Upea luonto. Hyvän elämän edellytykset. Kulttuuria, tapahtumia, harrastusmahdollisuuksia.
Kainuulaisten vahva kotiseuturakkaus. Politiikan puolella toimiva luottamushenkilöiden välinen yhteistyö sekä yhdessä tekeminen viranhaltijoiden kanssa. Täällä oikeasti tehdään asioita yhdessä yhteisen hyvän eteen.
Näillä huomioin haluan vihreän valtuustoryhmän puolesta kiittää tästä kuluneesta vuodesta sekä toivottaa ihanaa Joulun aikaa ja parempaa ensi vuotta!
—
Tämä puhe on pidetty vihreiden ryhmäpuheena maakuntavaltuuston kokouksessa 9.12.2024 Ristijärvellä.
