Kainuun hyvinvointialue aloitti toimintansa


Kokouksessa käytettiin hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä ryhmäpuheenvuorot. Halusin osaltani paaluttaa hieman meidän vihreiden näkemyksiä hyvinvointialueen toimintaan. Isohko osa puheesta on palkkioihin liittyvää, koska tiesin sen puhuttavan kokouksessa. 

Hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja tilaisuutta etänä seuraavat,

On hienoa ja historiallista saada olla mukana tässä ensimmäisessä aluevaltuustossa. Hetki on juhlallinen, vaikkakin ajatus helposti menee tämän kokouksen hallinnollisiin yksityiskohtiin.

On kunnia saada olla mukana rakentamassa ja tekemässä uutta – tämän sanon ihan omasta mutta samalla myös koko vihreän ryhmän puolesta. Ja vieläpä näinkin tärkeässä asiassa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pelastustoimen järjestämisessä.

On myös oikeasti hienoa, että tämä vuosikausia – jopa vuosikymmeniä – vatkattu sote-uudistus saatiin vihdoin eduskunnassa päätettyä. Ja että me sen seurauksena olemme nyt aloittamassa Kainuussa toimintaamme. Hyvä näin.

Meillä onkin paljon tehtävää. Kun lähikuukausina ruvetaan työstämään hyvinvointialueen strategiaa, on se työ todella tärkeää. Mitä paremman strategian saamme yhdessä tehtyä, sitä paremmin hyvinvointialueen toiminta saadaan liikenteeseen. Toki olennaisen tärkeää on samalla huolehtia hyvästä luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtamisesta.

Strategian osalta näemme, että on keskeistä pyrkiä mahdollisimman hyvin mittaamaan valittujen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tehdä asioita, joilla on oikeasti väliä ja merkitystä.

Samaan aikaa meidän pitää parantaa osallisuutta. Huonot äänestysprosentit ensin kuntavaaleissa ja sitten näissä hyvinvointialuevaaleissa pitää ottaa tosissaan ja miettiä, miten entistä huomattavasti suurempi osa kainuulaisista saisi äänensä kuuluville.

Me vihreissä näemme ensiarvoisen tärkeänä, että palvelut ovat saatavilla ja saavutettavissa yhdenvertaisesti ihmisen bruttotuloista tai postinumeron sijainnista riippumatta.

Näemme myös, että ennaltaehkäiseviin toimiin on mitä olennaisin panostaa, kolmas sektori eli järjestöt pitää tiiviisti yhteistyössä mukana ja kääntää katse etenkin inhimillisiin päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Samaan aikaan keskussairaalan synnytystoiminnalle on saatava pysyvä lupa.

Vaikka puhutaan ennaltaehkäisystä, osallisuudesta, vaikuttavuudesta ja strategiasta, pitää muistaa etenkin heidät, jotka nämä kaikki palvelut tuottavat. Eli henkilöstön. Nyt meillä on jo todella vakavia rekrytointihaasteita, ja etenkin haasteita alalla pysymisen suhteen. Työolot pitää saada kuntoon, johtaminen tähän päivään ja työn arvostus kohdalleen. Valtakunnan tasolla jumissa olevat palkkaneuvottelut ovat osa tätä kokonaisuutta. Toisaalta julkisen talouden kestävyyspaine on selvä. Toisaalta koskaan ei tunnu olevan oikea aika pienipalkkaisten naisvaltaisten alojen palkankorotuksiin.

Palkankorotuksista ja palkkioista päästäänkin hyvin tähän käsittelyssä olevaan hallintosääntöön ja etenkin sen luottamushenkilöiden palkkiosääntöön, joka nyt tuntuu hiertävän. Meidän mielestämme kohtuulliset palkkiot luottamustoimien hoitamisesta on oltava, koska päätettävät asiat ovat mittaluokaltaan todella isoja ja vastuu on siten suuri. Palkkiot myös mahdollistavat erilaisissa taloustilanteissa elävien osallistumisen politiikkaan. Työssäkäyvänä pienten lasten äitinä on pakko sanoa, että ei tällaista arkea elävänä voisi riittävästi panostaa luottamustoimien hoitamiseen ilman palkkioita. Ilman palkkioita valta keskittyisi etenkin hyvätuloisilla ja/tai eläkeläisille, joilla olisi mahdollisuus käyttää näihin vapaa-aikaansa. Heitäkin ilman muuta tarvitaan, mutta on tärkeää, että päätöksenteossa on mukana mahdollisimman laaja ja edustava joukko.

Siksi meidän mielestä palkkiot ovat tarpeen. Mutta niiden tason tulee olla kohtuullinen. Tätä kohtuullista tasoa on pyritty löytämään ryhmien välisissä neuvotteluissa, mutta valitettavasti nyt näyttää siltä, että yhteistä näkemystä ei saavuteta.

Tämä on todella harmi. Olisi kaikin tavoin toivottavaa, että uuden hyvinvointialueen työ päästäisiin aloittamaan yhteisellä näkemyksellä. Eikä niin, että joustonvaraa ei olisi ja asioista päätettäisiin valtapolitiikalla. Keskinäisen nokittelun kierre harvoin johtaa hyvään.

Kun siinä tilanteessa nyt näytetään harmillisesti olevan, on meidän kantamme se, että VATEn esittämä korvaus aluehallituksen puheenjohtajan tehtävästä – 5000 e /kk – on liian suuri. Meidän mielestämme pää- tai vähintäänkin osa-aikaisuus olisi paikallaan, mutta korvauksen olisi syytä olla pienempi. Tähän ei nyt ymmärtääksemme löytynyt kaikilta joustonvaraa, joten sitten on tarkoituksenmukaisinta lähteä liikenteeseen selvästi pienemmällä kuukausikohtaisella korvauksella ja laajapohjaisemmalla puheenjohtajiston osallistamisella.

Share Button