Joka ikinen kerta kun olen parin viime vuoden aikana joko aloittanut tai ollut osallisena keskustelun syntyvyydestä, homma on mennyt naureskeluksi. ”Heh heh, eikun vaan hommiin…” Ja katse on suunnattu hedelmällisessä iässä oleviin, yleensä naisiin. Monessa porukassa olen ainoa tähän ryhmään kuuluva.
Voidaan me naureskellakin, kun ihan mukavasta asiasta on kyse. Mutta, meidän pitää ymmärtää, että me kuntien ja maakuntien päätöksentekijät pystymme vaikuttamaan syntyvyyteen poliittisilla päätöksillämme. Esimerkiksi:
- Kainuun tapauksessa Kainuun kuvan muokkaaminen. Voivatko 20-40-vuotiaat naiset harkita Kainuuseen muuttamista. Viihtyvätkö he täällä. Millainen kuva heillä on Kainuusta. Onko se se perinteinen ’Väki vähenee ja vanhenee’ vai ’Täällä on ihmisen hyvä olla – kannattaa sinunkin tulla’. Tähän kuvaan päätöksentekijät eli me kuntapoliitikot pystymme vaikuttamaan – niin omissa puheissamme kuin strategiatyössä.
- Työelämän varmuus vaikuttaa syntyvyyteen. Joko niin, että laman aikana syntyy paljon lapsia (kuten 90-luvulla kävi) tai niin, että ei uskalleta lisääntyä kun perheen toimeentulo on epävarmaa. 2010-luvun tilanne tuntuu olevan ennemmin jälkimmäinen. Siksipä päätöksentekijöiden kannattaa tehdä sellaisia päätöksiä, joilla luodaan pysyvyyttä ja varmuutta työpaikkojen suhteen niissä tilanteissa. Aina tämä ei tietenkään onnistu, mutta tämä näkökulma tulee ottaa huomioon päätöksenteossa ja joissain kohti se voi olla ratkaiseva.
- Satsataan lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Miten neuvola- ja perhepalvelujärjestelmä toimii. Onko päivähoito säästetty lain sallimaan maksimiin. Millaiset harrastusmahdollisuudet lapsille ja nuorille on. Kajaanissa ensin mainittu toimii todella hyvin – kiitos! Toinen kohta, eli päivähoito, on taas huonommalla tolalla. Kaikki mahdolliset säästökohteet otetaan käyttöön ensi vuodesta alkaen: ryhmäkoot kasvavat, avustajien määrää vähennetään ja subjektiivinen päivähoito-oikeus on rajattu 20 tuntiin. Minusta tämä on väärä suunta – niin ongelmien ennaltaehkäisyn kuin syntyvyyden lisäämisenkin näkökulmista. Harrastusmahdollisuuksien osalta Kajaanissa ollaan varmastikin ihan hyvällä tasolla – kiitos lukuisien vapaaehtoisten toimijoiden, joiden varassa esim. urheiluseuratoiminta pyörii.
- Vähennetään altistusta haitallisille kemikaaleille. On selvää, että osa käytössä olevista ja käytössä olleista kemikaaleista vaikuttaa ihmisten lisääntymiseen heikentävästi aiheuttaen esim. lapsettomuutta. Tähän asiaan on onneksi herätty, ja EU:n REACH-asetus, joka velvoittaa kemikaalien valmistajia selvittämään kemikaalien haitalliset ominaisuudet, on harppaus oikeaan suuntaan. Tällä hetkellä päätöksentekijät pystyvät vaikuttamaan siihen, että REACH:n toimeenpano on riittävän tiukka haitallisten kemikaalien osalta (eli että niiden käyttö kielletään tai sitä rajoitetaan) sekä siihen, että kemikaalilainsäädännön piirin otetaan myös kemikaalien yhteisvaikutus sekä nanomateriaalit.
Joten, seuraavan kerran kun asiasta puhutaan, voitaisiinko naureskelun sijaan tai ainakin sen lisäksi myös puhua siitä, mitä me päätöksentekijöinä voimme ja mitä meidän pitäisi tehdä.
