YLE uutisoi 22.5: ”Talvivaaran vedenottoputkesta tulossa purkuputki”.
Aluehallintoviraston pyynnöstä Talvivaara on selvittänyt purkuputkivaihtoehtoa, jossa kaivoksen puhdistettuja jätevesiä voitaisiin laskea johonkin isompaan vesistöön pienien helposti haavoittuvien lähijärvien sijaan.
Selvitysten perusteella yhtiö on päätynyt esittämään purkuputkea Nuasjärveen. Paikkaan, josta sen alun perin piti ottaa raakavettä kaivosalueelle.
Nuasjärvi on Suomen 47. suurin järvi, jolla on 170 km rantaviivaa. Se sijaitsee Vuokatin ja Kajaanin välissä ollen näin erittäin suosittu matkailu- ja mökkeilyjärvi, pysyvää ranta-asutusta toki unohtamatta. Nuasjärvi laskee Kajaaninjoen, Kajaanin keskustaajaman läpi, kautta Oulujärveen.
En osaa enkä halua kategorisesti vastustaa kaivostoimintaa tai Talvivaaraa, kun me kuitenkin tarvitsemme nykyaikaisessa jokapäiväisessä elämässämme ruostumatonta terästä, jonka tekemiseen Talvivaaran nikkeliä käytetään. Eikä työpaikkojen merkitystä etenkään Kainuussa voi vähätellä. Mutta minusta ympäristöasiat täytyy hoitaa kunnolla. Tällä saralla Talvivaarassa asioita ei ole hoidettu kunnolla. Siksi luottamus yhtiöön on todella alhainen.
Vaikka kuinka mallintamalla osoitetaan jätevesien kohtalaisen pienestä vaikutuksesta Nuasjärvessä saatika alajuoksulla, ei tässä tilanteessa pysty luottamaan siihen, että vaikutuksen jäävät vain ennustettuun ja luvattuun. Kun tätä luottamusta ei ole, tämä hanke huolestuttaa ihan oikeasti todella paljon.
Tällä hetkellä Kainuun ELY:llä on harkinnassa, tarvitaanko purkuputkesta YVA. Ei kai tätä nyt tartte harkita, vaikkei tällainen purkuputki YVA-asetuksessa suoraan olekaan mainittu. Totta kai tarvitaan.
Talvivaaralla on edelleen ylijäämävesiä onnistuneen vähentämisenkin jälkeen on kaivosalueella noin 6 M m3. Professorityöryhmä esitti Helsingin Sanomien artikkelissa 1.6. vaihtoehtoista ratkaisumallia yhtiön vesienhallintaongelmaan. Tulisi varmastikin nykyistä kalkkisaostusta ja purkuputkea kalliimmaksi. Mutta ei voi mitään, jotkut asiat nyt vain maksavat.
