Makeisvero kaatui joko Fazerin kovaan lobbauksen tai EU-sääntelyn epävarmuuksiin. Sen seurauksena valtionvarainministeri Purra heittikin, että vastaava tulo valtiolle etsitään datakeskusten sähköveroluokkaa korottamalla.
Tällä hetkellä datakeskukset ovat samassa sähköveroluokassa muun teollisuuden kanssa. Kyse ei siis ole mistään erityisesti verotuesta datakeskuksille, vaan teollisuuden alemmasta sähköverokannasta. Ero verokannoissa on merkittävä: ylempi verokanta on 22,5 e / MWh ja alempi 0,63 e / MWh.
Suomesta on tullut houkutteleva maa datakeskuksille. Varma toimintaympäristö, riittävästi vihreää sähköä etenkin Etelä-Suomen yläpuolella ja houkutteleva verotus. Datakeskusinvestointeja ja investointiaikeita uutisoitiinkin tiheästi – myös ja etenkin meille maakuntiin.
Tästä jotkut alkoivat jo pelästyä niiden suurta vaatimaa sähkömäärää ja toisaalta verotusasiaa. Tällä hetkellä datakeskukset kuluttavat Suomen sähköstä muutaman prosentin, kun taas muu teollisuus kuluttaa kymmeniä prosentteja.
Uusiutuvaa energiaa olisi valmius rakentaa lisää, jos kulutusta tulisi lisää. Toki ei meille Suomeen joka niemi ja notko mahdu täyteen datakeskuksia tai uusiutuvan energian tuotantoa. Mutta tilanne on tällä hetkellä ja tulevaisuuden näköpiirissä vielä hyvinkin kohtuullinen.
Samaan aikaan todellisuus on se, että myös teollista elinvoimaa ja työpaikkoja Suomeen tarvitaan. Me elämme rakennemuutosta, jossa ympäristökuormitusta pyritään vähentämään ja jossa nämä uudet toimialat ovat osa tarvittavaa muutosta. Datakeskukset eivät myöskään ole keskenään samanlaisia: toisessa ääripäässä tieteen tekemistä isosti avittavat supertietokoneet tai meidän digitaalista maailma tukevat palvelinkeskukset ja toisessa turhuutta edustavat kryptovaluuttojen louhinnat.
Datakeskuksilla on merkittävä rooli maakuntien elinvoiman edistämisessä. Toisin kuin jossain aina heitetään, datakeskusten työllisyysvaikutukset ovat ihan merkittäviä. Etenkin rakennusaikana, mutta myös operoinnin aikana. Nyt sähköveroluokan nostoehdotus vetää maton tämän kaiken alta.
Sähköveroluokan nosto poistaisi myös kannusteen hukkalämmön hyödyntämiseksi. Tällä hetkellä päästäkseen alempaan veroluokkaan datakeskuksen pitää olla hyvin energiatehokasta tai hyödyntää tuottamaansa hukkalämpöä. Tämän kannustuselementin ansiosta Suomessa voidaan vauhdittaa kaukolämmöntuotannon muutosta ja päästöjen vähentämistä sekä toisaalta luoda ihan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja hukkalämmön ympärille.
Jo pelkästään Purran tekemä ehdotus on keskeyttänyt useita datakeskusprojekteja. Toivottavasti ehdotus ei toteudu, vaan hallitus päättää tässä toisin.
Silja Keränen
DI, Vihreiden varapuheenjohtaja
Kajaani
Hanna Holopainen
DI, Kansanedustaja (vihr.)
Lappeenranta
…
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 12.4.2025.
