Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa nostin esille seuraavia asioita:
Koitan tässä puheessani nostaa sellaisia asioita, joita ei välttämättä muuten nousisi esille. Suotta toistelemaan sitä, mitä on jo sanottu.
Parin viikon päästä siirrytään uudelle vuosikymmenelle. 2020-luvulle. Ihan huima ajatella, että vuosituhannen vaihteesta on kaksikymmentä vuotta. Kun sitä vuodenvaihdetta teininä kavereiden kanssa Lehtikankaalla juhlin, enpä osannut arvata mitä kaikkea tässä elämässä pääseekään tekemään.
Miltä näyttää 2020-luvun Kainuu? Miltä se näyttää nyt? Ja etenkin miltä me halutaan sen näyttävän?
Meistä jokainen varmasti haluaa mahdollisimman hyvää tulevaisuutta rakkaalle maakunnallemme. Näkemykseni mukaan se edellyttää nykyisten tekemisten lisäksi etenkin kahta asiaa. Se edellyttää maanhanmuuton lisäämistä. Ja se edellyttää feminististä elinvoimapolitiikkaa.
Täällä kovasti puhutaan työperäisestä maahanmuutosta. Se onkin oikein ok ja kannatettavaa, ja edellisellä hallituskaudella roimasti jopa idiottimaisuuksiin asti tiukennettuja työlupakäytäntöjä pitääkin purkaa. Esimerkiksi Suomesta tutkinto-oikeuden ja tutkintoa varten stipendin saanut opiskelija ei välttämättä saa oleskelulupaa ennen opintojen alkamista. Sitten, hän joutuu hakemaan sitä uudelleen kesken nelivuotisen koulutuksen ja jälleen uudelleen valmistuttuaan. Ei meillä oikeasti ole vara tällaiseen fiksujen ja tänne haluavien ihmisten pompotteluun.
Työperäisen maahanmuuton lisäksi myös humanitäärinen sekä rakkauden perässä tapahtuva maahanmuutto kannattaa nähdä mahdollisuutena. Humanitääriset maahanmuuttajat – eli turvapaikanhakijat ja pakolaiset – tulevat hakemaan täältä turvaa ja ovat yleensä hyvin sitoutuneita rakentamaan parempaa tulevaisuutta niin itselleen kuin uudelle kotipaikalleen. Sen lisäksi, että on inhimillistä tehdä osansa apua tarvitsevien auttamisessa, on myös järkevää hyödyntää heidän potentiaalinsa Kainuun kehittämisessä.
Kainuussa vieraskielisten osuus on vain kaksi prosenttia väestöstä. Suomessa yli tuplaten, eli noin 4,5 %. Lisäämisen varaa siis on.
Sitten se toinen asia. Eli feministinen elinvoimapolitiikka.
Kun katsotaan Kainuussa asuvien 20-29-vuotiaiden naisten ja miesten välistä suhdetta ja verrataan sitä maan keskiarvoon, huomataan, että meiltä puuttuu noin 600 nuorta naista. Käytännössä isoin ero on 20-25-vuotiaiden keskuudessa – eli juurikin opiskelevien nuorten kohdalla.
Kaiken kannalta olisi tärkeää, että Kainuun tilanne olisi lähempänä maan keskiarvoa. Eli että houkuttelisimme myös nuoria naisia.
Kainuun mainetta, veto- ja pitovoimakysymyksiä, saavutettavuutta sekä koulutustarjontaa pitää ruveta katsomaan nuorten naisten näkökulmasta.
Mutta samalla pitää tarkastella meidän elinkeinopolitiikan kärkialoja. Ne ovat metalli, ICT, puu, bio, mittaustekniikka, pelit ja data-analytiikka. Vähän myös matkailua ja liikuntaa. Kun Kainuun potentiaaliset investoinnit on listattu, on niissä yhteensä 5900 työpaikka. Näistä lisätyöpaikoista 192 on naisvaltaisten alojen työpaikkoja. Valitettavan segregoituneilla – eli sukupuolten mukaan erittyneillä – työmarkkinoilla puhun näin valtavasti yksinkertaistaen.
Kainuu siis tarvitsee nuoria naisia. Ja sitten teemme elinvoimapolitiikkaa, jossa 97 prosenttisesti keskitymme miesvaltaisten alojen työpaikkojen lisäämiseen.
Kaksi asiaa: elinvoimapolitiikassa, älykkään erikoistumisen strategian, maakuntaohjelman sekä käytännön toiminnassa pitää keskittyä naisvaltaisiin aloihin huomattavasti nykyistä enemmän.
Kainuun isoin naisten työnantaja on Kainuun sote. Sote kannattaakin nähdä pelkän rahareiän sijaan myös isona elinvoima-, veto- ja pitovoimainvestointina.
Tällaista ajatusten herättelyä tällä kertaa. Toivottavasti ei jää vain herättelyksi, vaan siirtyy myös toimeksi. No, ehkä kuitenkin vasta sitten ensi vuosikymmenellä. Sitä ennen levätään ja vietetään Joulua joko enemmän tai vähemmän rauhallisesti.
—
Kokouksessa teimme lisäksi seuraavat muutosesitykset:
1. Lisäys Kainuun edunajamisen tavoitteisiin: lisätään joukkoliikenneyhteydet yhdeksi edunvalvottavaksi kohteeksi. Eli yhteyksien nopeuttaminen Kontiomäki-Oulu sekä Kontiomäki-Helsinki väleille, suorien yhteyksien lisääminen ja linja-autoliikenteen vuorojen parantaminen.
—> Tämä hyväksyttiin yksimielisesti.
2. Poistetaan edunajettavista asioista ”Kaikkien suurpetolajien kannahoidollisen metsästyksen mahdollistaminen.” Meidän mielestä uhanalaisten suurpetojen kannanhoidollista metsästä ei pidä tehdä.
—> Äänestyksessä hävisimme selvästi.
—
Käsittelyssä oli myös Kainuun maakuntavaakava
Kaavan valmistelu on käynnistetty kesäkuussa 2016, eli tätä on tehty monta vuotta. Mekin olemme Kainuun Vihreinä ottaneet kaavaan kantaa.
- Kaikista parasta oli se, että maakuntavaltuuston päätti selvin luvuin poistaa kaivosaluemerkinnän Kajaanin Jormualta! Kajaanin kaupunki oli tästä yksimielisesti lausunut, mutta jostain syystä se pohjaesityksessä kuitenkin oli. Mutta maakuntavaltuusto ilmaisi hyvin selvästi, että Jormualla kylän elinvoima menee kaivostoiminnan edelle. Kiitos valtuutettukollegoille, kyläläisille ja kaikille muille, jotka olette asian eteen toimineet!
- Esitimme Oulujärven ylitystien poistamista kaavasta. Äänestys hävittiin 16-11.
- Lisäksi esitimme Kuhmossa sijaitsevan Jonkerin järven liittämistä luonnonrauha-alueeksi. Sekin äänestys hävittiin.
Kannatimme muutosesitystä, jossa kaikki kylät lisätään kaavakartalle. Meidän mielestä kylien kehittäminen on tärkeää. Tämä muutos hyväksyttiin yksimielisesti.
—
Muutamasta hävitystä äänestyksestä huolimatta kokous oli oikein hyvä ja onnistunut. Erityisesti ilahduttaa tuo Jormuan kaivosmerkinnän poistaminen ja se, että maakuntavaltuusto oikeasti uskalsi käyttää sille kuuluvaa valtaa ja tehdä muutoksia.