Vastauksia kysymyksiin eri aiheista. Ehdokkaan haastattelu -simulaatio.
1. Tuleva vaalikausi:
Seuraava vaalikausi näyttäisi liesvästi sanottuna olevan haastava; valtion velkaantuminen tulisi taittaa ja Suomen talous on murroksessa; teknologia-ala alkaa siirtyä Intiaan, Kiinaan, missä tuotantokin on jo ollut jonkun aikaa.
Miten saamme velan taitettua ja ihmiset työllistettyä?
—
Vastaus:
Pidemmällä tähtäimellä meidän täytyy siirtää verotuksen painopistettä työn verottamisesta (uusiutumattomien) luonnonvarojen verottamiseen. Näin työn teettäminen olisi kannattavampaa, ja ihmiset siten työllistyisivät paremmin. Vastaavasti luonnonvaroja, etenkin uusiutumattomia, kuluttavat tuotteet olisivat kalliimpia. Toki tällainen verotuksen painopisteen muutos pitää tehdä niin, että progressio säilyy ja etteivät tuloerot kasva liiaksi.
—–
2. Onko tuotannon alkupään kaivannaisteollisuus Suomelle yksi mahdollisuus työllistää tulevaisuudessa?
——
Vastaus:
On. Kuitenkin, suin päin ei kannata rynnätä hyödyntämään Suomen maaperän rikkauksia. Malttia ja järkevää toimintaa.
Tähän ohjaisi hyvin kaivosvero (joka olisi nimeomaan uusiutumattomien luonnonvarojen verottamista). Samoin ympäristöasiat sekä sosiaalinen hyväksyttävyys on oikeasti huomioitava kaivosten perustamisessa ja toiminnassa.
——-
3. Syrjäytyminen on ollut esillä poliittisessa keskustelussa jo jonkun aikaa, mikä on teidän kantanne siihen? Onko nykyiset keinomme ehkäistä syrjäytymistä oikeat, mistä epäilet syrjäytymisen johtuvan ja mitä asioita pitäisi mielestäsi parantaa?
——-
Vastaus:
Nämä kysymykset eivät ole vahvuuksiani, mutta asioita tulee tietysti seurattua ja ajateltua.
Hyvinvointiyhteiskunta luotiin, että kaikista pidettäisiin huolta. Että olisi turvaverkko, jokaiselle. Mutta kuitenkin ihmisiä syrjäytyy. Minusta tässä on paljon välittämisen puutetta. Huolehtiminen ja välittäminen on ulkoistettu yhteiskunnalle. Minusta se ei ole järkevää.
Vaikeaksi asian tekee tasapuolisuuden vaatimus ja oman tahdon kunnioittaminen (vanhus oli kuolleena hoitokodissa kolme viikkoa, kun ei itse ollut halunnut kenenkään käyvän katsomassa).
Ajattelen, ettei syrjäytymistä ehkäistä säätelyä parantamalla. Sen sijaan kullekin sopivien, erilaisten ratkaisujen löytäminen on tärkeintä. (Soveltamis- ja tulkitsemimahdollisuuksia työntekijöille. Mukana kulkemista ja seuraamista.) Aitoa välittämistä unohtamatta.
———
4. Sisäpolitiikka:
Suomen tabu on alkoholipolitiikka, joten aloitetaan sillä. Mitä mieltä olet ps-nuorten ehdotuksesta saada viinit lähikauppoihin? Annammeko Suomessa ylipääntään yksilölle ollenkaan vapauksia valita, miten elää, kun rajoitamme anniskelua, hintaa ja myyntiä?
——–
Vastaus:
Vastaisin tähän erittäin mielelläni kyllä. Ja vapauttaisin huomattavasti alkoholiin liittyvää säätelyä, joka paikoin tuntuu Suomessa ihan naurettavalta.
Kuitenkin, tässäkin on se toinen puoli. Alkoholisoituneet ihmiset, alkoholin haitat heille, heidän lähipiirilleen, kustannukset terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle laajemmin (menetettyinä työtunteina ja -vuosina).
Miten näitä voitaisiin parhaiten ehkäistä?
Siihen en osaa vastata.
————-
5. Terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet erikoissairaanhoidon myötä ja samaan aikaan yksityinen terveydenhuolto on tullut yritysten kautta merkittäväksi toimijaksi alueella. Onko teillä mielipidettä liittyen tähän? Luoko yksityinen terveydenhuolto epätasa-arvoisen tilanteen?
———
Vastaus:
Yksityinen terveydenhuolto on sinänsä ok.
Kuitenkin, kun puhutaan julkisen terveydenhuollon yksityistämisestä – en ole ymmärtänyt logiikkaa.
Lähtökohta: olemme päättäneet keitä hoidamme ja miten. Maksamme nämä kulut verovaroista.
-> Kuka hoitaa? Yksityinen vai julkinen sektori, vai sekoitus.
-> Yritys tarvitsee aina katteen toiminnalleen. Miksi meidän kannattaisi maksaa tämä kate verovaroista? Perusteluna käytetään yksityisten parempaa tehokkuutta. Minusta tähän pitäisi reagoida niin, että tehostetaan julkista terveydenhuoltoa. Jos yksityiset pystyvät tekemään tehokkaasta, niin kai julkinenkin puoli.
(Lisäksi on hyvä kysymys mitä tehokkuus on, ja millä mittareilla sitä mitataan. ’Vastaanotettuja potilaita per tunti’ vai ’Hyvinvoivia ihmisiä’.)
Epätasa-arvoisuudesta:
Onko parempi, että ihmiset joilla on varaa käyttävät yksityisiä palveluita? Tällöin julkiset resurssit jäävät niiden käyttöön, joilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin.
Mitä mieltä sinä olet?
———–
Kainuu:
6. Miten näet Talvivaaran tulevaisuuden, pitäisikö valtion tarvittaessa ostaa kaivos omistukseensa?
———–
Vastaus:
Keskeisin kysymys on se, voiko prosessi toimia. Jos voi, silloin yhtiö kannattaa yrittää ’pelastaa’. Jos ei, ei tietenkään kannata.
Tässä tapauksessa arvelen markkinoiden hoitavan homman. Jos prosessi on toimintakykyinen ja siihen uskotaan, sijoittajia löytyy.
————
7. Työttömyys on Kainuun ainainen ongelma, onko sinulla jotain tulevaisuuden visiota Kainuun työllistämisen suhteen?
—–
Vastaus:
Kainuussa on kahtalainen työllisyys-ongelma: paljon työttömiä, ja samaan aikaan huutava pula osaajista. Houkuttelemalla näitä osaajia, saamme aikaa myös toimeliaisuutta ja sitä kautta uusia työpaikkoja.
Toisaalta Kainuulle hyviä ovat isohkot investoinnit – joista nyt olemme kuulleet esim. St1:sta. Toivottavasti Transtechin tilauskanta säilyy korkeana ja ulkomaankauppa onnistuu. Ja näiden lisäksi tulee uusia investointeja.
——-
Ulkopolitiikka:
8. Mikä on kantanne Natoon?
——-
Vastaus:
Parempi olisi olla liittymättä.
Venäjän kanssa olisi parempi tehdä yhteistyötä kuin ilmoittautua ’viholliseksi’ (jos et ole meidän puolella olet meitä vastaan – on aika luonteva ajatus).
Toisaalta naapurimaan toimet Ukrainassa ovat aivan hämmentäviä. Miksi siellä toimitaan noin? Rauhaisa yhteiselo, yhteistyö ja kauppa olisivat ehdottomasti kaikille parasta.
———–
9. Selvästikään eurokriisi ei ole vielä ohi, kun Suomikin velkaantuu, onko teillä tämän suhteen tulevaisuuden ennusteita ja ehdotuksia?
————-
Vastaus:
Tulevaisuuden ennusteeni ja kuvani on valitettavan skeptinen. Talouskasvu on perustunut huimaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutukseen. Siihen on tultava stoppi, tai elinmahdollisuutemme tällä pallolla ovat rajalliset. Tästä syystä tulevaisuudessa kamppailtaneen sekä hitaan talouskasvun että paisuvien ympäristöhaasteiden (ilmastonmuutos esimerkkinä) kanssa.
Jotta selvittäisiin mahdollisimman hyvin, toimiin täytyy ryhtyä nyt.
Koittaa irtikytkeä talouskasvu kasvavasta luonnonvarojen kulutuksesta.
Kannustaa yhteisöllisyyteen, luovuuteen ja kehittää ’European dream’ ’American dream’ -tialle (materiaalisista haaveista onnellisuuden ja yhteisöllisyyden haaveisiin).
Lyhyemmällä tähtäimellä haluan Euroopan säilyvän. EU on todella hyvä keksintö – rauhan ja yhteisten arvojen liitto. Toivottavasti emme pilaa sitä typeryyksillä: kotiinpäinvetämisellä, lillukanvarsiin takertumisella.
Kun juuri nyt tällaista arvoyhteisöä tarvitaan. Yhteisöä, joka välittää ihmisistään ja ympäristöstä taaten rauhan.
—–
Henkilökohtaiset tavoitteet:
10. Mitä asioita haluaisit henkilökohtaisesti ajaa tulevalla vaalikaudella, tavoitteletko jonkun valiokunnan virkaa?
——
Tulevaisuuden elinmahdollisuuksien puolesta – niin pallon kuin Pohjois-Suomen. Aion tehdä töitä sen eteen, että täällä voidaan elää myöhemminkin. Nykymeno ei siltä aina näytä, valitettavasti.
Valiokunnista tällä hetkellä kiinnostavat Maa- ja metsätalousvaliokunta, Ympäristövaliokunta, Talousvaliokunta ja tietysti Suuri valiokunta.
——
