Kainuun Sanomien vaalikoneessa ei voinut lainkaan perustella vastauksia. Niinpä kirjasin omat perusteluni tähän blogitekstiin.
Toivottavasti näistä on sinulle hyötyä. 🙂
Kuulisin myös mielelläni, että mitä mieltä sinä näistä asioita olet.
- Kunnat ostavat monia palveluita, esimerkiksi tienpitoa ja vanhuspalveluita, ulkopuolisilta yksityisiltä yrityksiltä tai vaikkapa sairaanhoitopiiriltä. Mielestäni kunnan on tuotettava itse kuntalaisilleen tarjoamansa palvelut, eikä ostaa niitä muilta palveluntuottajilta.
Eri mieltä
Kajaanin päivähoidosta noin kolmasosan tuottavat yksityiset päiväkodit. Myös esimerkiksi vanhusten hoivaa järjestävät yksityiset tahot. Sopivalla tavalla, fiksuja kokonaisuuksia yksityistämällä lopputulos voi olla palveluiden kannalta hyvä ja taloudellisesti kustannustehokas. Esimerkiksi Kajaanin nykyinen malli päivähoidon osalta on varsin toimiva. Vanhusten hoivan osalta on tärkeintä tarkastella sitä, millä tavoin palvelun saa järjestettyä inhimillisesti ja kustannustehokkaasti.
On toki palveluita, joita ei pidä yksityistää. Perusopetus, toisen asteen koulutus, korkeakoulutus. Päivähoitoa ja varhaiskasvatustakaan ei pidä yksityistää kokonaan, vaan löytää sopiva tasapaino. Sellainen Kajaanissa tällä hetkellä on. On myös lukuisia viranomaistoimintoja ympäristöluvista sosiaalitoimen päätöksiin, joita ei pidä mennä yksityistämään.
- Kunnan tulisi keskittyä nykyistä enemmän lakisääteisten peruspalveluiden turvaamiseen, kuten esimerkiksi päivähoitoon, perusopetukseen ja terveydenhuoltoon.
Eri mieltä
Näin on jo tälläkin hetkellä. Jos tarkastellaan esimerkiksi kokonaisuudessaan julkisen puolen rahavirtoja, ehdottomasti suurin osa käytetään lakisääteisten peruspalveluiden tuottamiseen.
Mielestäni kunnan ei missään nimessä pidä keskittyä pelkästään lakisääteisten palveluiden turvaamiseen. Esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalvelut eivät sinänsä ole lakisääteisiä peruspalveluita, mutta hyvin tärkeitä esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnin kannalta ja kunnan viihtyisyyden näkökulmasta.
Lisäksi kunnan pitää, ja kannattaa, kehittää myös alueen elinvoimaa – eli yritysten toimintaedellytyksiä sekä seudun vetovoimaa ja pitovoimaa. Ja vielä, jos keskityttäisiin pelkästään lakisääteisten peruspalveluiden tuottamiseen, jäisi moni järkevä ennaltaehkäisevä teko tekemättä.
- Nykyistä kuntamäärää voidaan vähentää, jos kuntaliitos auttaa tehostamaan kotiseutuni palveluntuotantoa ja vahvistamaan sen taloudellista tilannetta ja elinvoimaisuutta.
Osittain samaa mieltä
Näin kajaanilaisittain kuntaliitokset toki sopivat. Minä en kuitenkaan halua ruveta sanelemaan pienempien kuntien puolesta kuntaliitoksia tai sopivaa kuntamäärää Kainuuseen.
- Kunta päättää yhteistyössä ELY-keskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Valtio tukee rahallisesti sijoittamista. Mielestäni kuntani voisi vastaanottaa nykyistä enemmän turvapaikanhakijoita.
Osittain samaa mieltä
Kajaanissa on turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, joka toimii nykyisellään erittäin hyvin. Otamme myös kaupunkiin kiintiöpakolaisia. Tätä pakolaiskiintiötä kasvatettiin viime syksynä kaupunginhallituksen yksimielisellä päätöksellä (mukana Kesk, Sdp, Kok, Vas, Ps ja Vihr).
Mielestäni sekä Suomen että Kajaanin pitää tehdä osansa sotaa ja vainoa pakenevien auttamiseksi. Nyt viime vuosina sekä turvapaikanhakijoiden määrä että kiintiöpakolaisten määrä ovat olleet alhaisella tasolla. Lisäämisen varaa olisi. Kajaanissa on toimiva kansainvälisten palveluiden ja kotouttamisen kokonaisuus.
- Uskon, että sote-uudistus saadaan valmiiksi ja vaikuttaa arkeen alkavalla valtuustokaudella.
Täysin samaa mieltä
Sote-uudistus ei ihan kauheasti vaikuta arkeen tulevalla valtuustokaudella, vaikka se menisikin nyt läpi. Kainuussa muutoksia on muuta maata vähemmän, koska meillä sote-palvelut on järjestetty maakunnallisena ja perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimi yhdessä jo yli viisitoista vuotta.
Uskon siihen, että sote-uudistus saadaan nyt valmiiksi. Suomi tarvitsee tätä uudistusta. Uudistusta on jo veivattu edestakaisin vuosikausia, jopa vuosikymmeniä. Nyt tämä Marinin hallituksen malli on sellainen, jolla on läpimenon ja onnistumisen edellytykset. Varmasti parannettavaa jää tuleviin vuosiin, iso rakenne on oikein. Maakunnat ovat juuri sopivan kokoisia järjestäjiä, päävastuullisena julkinen sopivasti yksityisellä täydennettynä ja uudistuksessa alkuvaiheessa pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi.
- Kunnan tulisi tukea elinkeinoelämää huolehtimalla yritysten toimintaympäristön kehittämisestä esimerkiksi päätöksentekoa ja infrastruktuuria parantamalla kuin antamalla suoraan rahallisella yritystukea.
Osittain samaa mieltä
On totta, että kunnan ensisijainen rooli on luoda hyvä toimintaympäristö yrityksille. Huolehtia siitä, että kunnan päätöksenteko on hyvän hallinnon mukaista, sujuvaa ja avointa. Huolehtia siitä, että infra on kunnossa, peruspalvelut toimivat ja että kunta on kiva paikka asua.
Jonkin verran kunta voi panostaa yritysten tukiseteleihin tai kehittämisrahaan. Näin Kajaanissakin tehdään, vaikka selvä painopiste on ensin mainitussa toimintaympäristön kehittämisessä.
- Kunnan pitäisi kaikilla toimialoillaan ja kaikessa toiminnassaan, mukaan lukien energiatuotanto, pyrkiä hiilineutraaliuteen.
Täysin samaa mieltä
Kyllä, näin on. (Toki, hiilineutraalius-käsite on tässä Kainuun Sanomien kysymyksessä harhaanjohtava. Maantieteellisenä alueena niin Kajaani kuin etenkin Kainuu ovat heittämättä hiilinegatiivisia. Meillä on niin paljon metsää, joka sitoo hiilidioksidipäästöjä huomattavasti enemmän kuin niitä alueellamme tuotetaan.)
Käytännössä fossiilisista pitää päästä eroon ja tuottaa energia uusiutuvilla energialähteillä. Lämpöenergian tuotannossa iso muutos on turpeesta luopuminen, ja toinen merkittävä polttoöljyn käytöstä luopuminen. Siirtymävaiheessa tätä muutosta edesauttaa kaasuinfran rakentaminen. Alkuvaiheessa siinä hyödynnetään maakaasua, joka on myös fossiilinen polttoaine. Seuraavassa vaiheessa maakaasustakin tulee siirtyä pois, biopohjaiseen metaaniin tai synteettisesti tuotettuun metaaniin, tai näiden yhdistelmään.
Toimialoja on toki muitakin liikenteestä rakentamiseen ja teollisuuteen.Tämä vihreäksi siirtymäksikin kutsuttu muutos on välttämätön. Mutta se on lisäksi todella iso mahdollisuus meille Kajaanissa ja Kainuussa. Me valmistamme jo nyt akkukemikaaleja sähköautojen akkuihin, puutaloja, junia ja ratikoita sekä tuotamme uusiutuvaa energiaa. Näissä kaikissa, ja lukuisissa muissa vähähiilisen maailman elinkeinoissa, on aivan valtavasti työpaikka- ja liiketoimintapotentiaalia. Se kannattaa nyt hyödyntää.
- Lasten ja nuorten hyvinvointi on kunnossa kunnassani.
Osittain eri mieltä
Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, ja se on äärimmäisen mahtavaa.
Kaikki kuitenkaan eivät, ja heidän tilanteensa on syytä nähdä, ymmärtää ja pyrkiä ratkaisemaan. Lisäksi on tärkeä muistaa, että elämä heittelee jokaista. Apua ja tukea voi tarvita hetkellisesti, vaikka äsken olisi kaikki ollut ihan ok. Onko äärimmäisen tärkeää, että nuorille tärkeisiin asioihin panostetaan. Että kouluissa on hyvä olla, että haluavat löytävät mielekkään harrastuksen, että jokaisella olisi hyvä ystävä, että nuorisotyö toimii ja että sote-palvelut matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista seksuaaliterveyden saralle toimivat hyvin. Paljon hyvää on jo, mutta myös lukuisia kehittämiskohteita.
- Kuntien pitää maksaa syntyvistä vauvarahaa.
Eri mieltä
Erillisissä vauvarahoissa ei juurikaan ole järkeä. Niiden sijaan kannattaa panostaa perheiden palveluihin, mukavan, viihtyisän ja lapsiystävällisen kunnan rakentamiseen. Tässä keskiössä ovat konkreettisesti esimerkiksi neuvoloiden toiminta, hyvä synnytyskokemus, päivähoitopaikan saaminen. Ja sitten toisaalta lapsimyönteinen ilmapiiri.
- Kainuun kuntien pitää aktiivisesti houkutella asukkaiksi nuoria naisia.
Täysin samaa mieltä
Tämä naisnäkökulmapilotti ja puhe nuorista naisista lähti neljä vuotta sitten siitä, että tilastollisesti meillä on huomattavan paljon vähemmän 20-29-vuotiaita naisia kuin vastaavan ikäisiä miehiä. Toisaalta samaan aikaan tiedetään, että lopullinen sijoilleenasettumispäätös tehdään 37 ikävuoteen mennessä.
Tosiasiassa houkuttelu tietysti koskee myös muitakin kuin nuoria naisia. Kaikki ihmiset, kaikki kainuulaiset ja kaikki kajaanilaiset ovat yhtä arvokkaita.
Ensinnäkin, on mitä olennaisinta toimia siten, että luodaan muuttomahdollisuuksia. Huolehditaan siitä, että ilmapiiri on mukava ja suvaitseva. Että Kainuuseen on kiva ja houkutteleva muuttaa – ihan kenen tahansa.
Toiseksi on tärkeä tunnistaa taustalla vaikuttavat rakenteelliset tekijät. Kainuun elinkeino- ja koulutuspaikkarakenne on hyvin miehinen. Meillä on biotaloutta, ICT:tä, kaivosteollisuutta ja puurakentamista. Kaikki ovat hyvin miesvaltaisia aloja, koska Suomessa työmarkkinat ovat erittäin jakautuneet sukupuolien mukaan miesten ja naisten aloihin. Tätä jakoa on tietysti purettava erilaisin keinoin, mutta sen vaikutukset nähdään vasta vuosien – vuosikymmenien päästä. Sen lisäksi onkin panostettava naisvaltaisiin aloihin. Matkailun lisäksi esimerkiksi palvelukeskustoimintaan, kulttuuriin sekä terveys- ja hyvinvointialoihin.
- Julkisia liikenneyhteyksiä Kainuun sisällä pitää lisätä.
Täysin samaa mieltä
Näin on, ja julkisen liikenteen osalta pitää kuulla sen käyttäjien tarpeita.
Toisaalta yksi julkisen liikenteen käytön päivänselvä pullonkaula on sen systeemin epäselvyys. Miten liput menevät, ja missä mikäkin lippu tai kortti käy. Entä aikataulut. Iso osa käyttämättämyyttä johtuu tietämättömyydestä – ei edes tiedetä, kuinka bussit kulkevat. Tiedotusta pitäisikin lisätä huomattavasti ja joukkoliikenteen käytön olla mahdollisimman helppoa.
- Maahanmuuttoa pitää edesauttaa väestökehityksen ja työllisyyden parantamiseksi.
Samaa mieltä
Kysymyksenasettelu on hyvin yksisilmäinen asiassa, jossa jokainen maahanmuuttaja on kuitenkin yksilö ja jossa suomalaisuus on laaja käsite.
Maahanmuuttoa niin Suomeen kuin Kajaaniinkin tarvitaan, koska esimerkiksi Kainuussa on monin paikoin pula osaavasta työvoimasta ja työikäisten suhteellinen osuus pienenee koko ajan. Toisaalta meidän on kannettava vastuumme myös humanitäärisestä maahanmuutosta, jonka myötä tarjoamme turvallisen asuinpaikan sotaa tai vainoa pakoon lähteneille.
On tärkeää, että humanitäärisin syin tai työn, opiskelun tai perheen vuoksi tänne ulkomailta muuttaneet kotiutuvat, löytävät töitä, oman yhteisön ja viihtyvät kaupungissamme.
- Kainuun kuntien ja KAMKin voimavarat riittävät korvaamaan Kainuun Edun?
Osittain samaa mieltä
Todennäköisesti hyvin pitkälti kyllä. Myös yrittäjäjärjestö, Kainuun Yrittäjät, on ottanut Edulta jäänyttä roolia. Heillä on esimerkiksi yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvä hanke meneillään. Kainuun Edun kansainväliset hankkeet puolestaan siirtyivät Kainuun Liittoon, joka onkin luontevin taho niitä pyörittämään.
- Kainuu tarvitsee lisää yliopistokoulutusta.
Täysin samaa mieltä
Opettajankoulutuksen lakkautus oli todella kova isku ja yksiselitteisen typerä ja huono päätös.
Kajaanin yliopistokeskuksen kautta pyörii aika-ajoin erilaisia tutkintoon johtavia koulutuksia. Kainuun kannalta olisi olennaista, että jotain selvästi pysyvämpiä koulutuksia tulisi myös. Sellaisia, joihin voi hakea lukiopohjalta ja joissa voi suorittaa kandidaatin ja siitä edelleen maisterin tutkinnon.
Tähän korkeakoulukokonaisuuteen kuuluu tietysti myös Kajaanin ammattikorkeakoulu, jonka monipuolinen ja houkutteleva koulutustarjonta on mitä tärkeintä. Syksyllä alkava sosionomikoulutus oli ihan äärimmäisen suosittu: 400 ensisijaista hakijaa. Toisaalta taas KAMKin korkeatasoinen pelialan koulutus houkuttelee tänne väkeä eri puolilta maata / maailmaa.
- Kaikissa kunnissa pitää olla tarjolla perusterveydenhuollon palvelut/palveluita.
Täysin samaa mieltä
Kyllä pitää, koska perusterveydenhuolto on nimenomaan nimensä mukaisesti perustason terveydenhuoltoa. Mitä enemmän ihmisten vaivoista ja hoidontarpeesta saadaan hoidettua perusterveydenhuollossa, sitä vähemmän tarvitaan kalliimpaa erikoissairaanhoitoa.
Ja toisaalta, Kainuussa on pitkät välimatkat ja paljon terveyspalveluita käyttävät ovat vielä usein heitä, joille pitkien välimatkojen taittaminen on haastavinta. Siitäkin syystä on tärkeää, että perusterveydenhuollon palveluita on saatavilla eri puolilla maakuntaa.
- Kainuun markkinoinnissa ei saa luopua Nälkämaa-sloganista, vaan kehittää sitä.
Vähän samaa mieltä
Minusta Nälkämaa-slogan on joissain yhteyksissä sopivasti käytettynä ihan hauska asia. En kuitenkaan korostaisi Kainuuta Nälkämaana. Suomessa Kainuu on tunnettu ihan Kainuuna, ja kansainvälisille vieraille profiloitumista kannattaa miettiä heidän lähtökohdistaan käsin.
- Kainuun seurakunnat pitää yhdistää
Keskellä
Tämä ei todellakaan ole kuntavaalikysymys. Seurakuntien hallinnosta ja mahdollisista yhdistymisistä vastaavat kunkin seurakunnan kirkkovaltuustot.
- Kainuulle on tärkeämpi yöjuna kuin säännöllinen lentoliikenne.
Keskellä
Molemmat ovat tärkeitä. Yöjunan myötä saamme yhden erinomaisen tavan matkustaa junalla, kun matka etelään taittuu nukkuessa. Kajaanin matkustajamäärät olivat ennen koronaa kasvussa. Jos matkustaminen tästä toipuu ennalleen, ja yhteydet esimerkiksi yöjunan myötä parantuvat, matkustajamäärät todennäköisesti kasvavat edelleen. Ja hyvä niin.
Toisaalta, Kajaani – ja Kainuu – on sen verran kaukana Helsingistä, että etenkin liike-elämän tarpeisiin lentoyhteys on välttämätön. Konesali-investori tai pelialan globaali ammattilainen ei istu kuutta tuntia junassa tai vietä kahdeksaa tuntia yöjunassa päästäkseen Kajaaniin. Myös matkailun kannalta lentoyhteys on tarpeen.
Junayhteyksiä sekä aikataulujen että matkustusmukavuuden kannalta on kuitenkin kehitettävä, koska edelleen moni valitsee oman auton junalla kulkemisen sijaan.
- Maaseudulle rakentamista pitää helpottaa kaikkialla Kajaanin haja-asutusalueilla.
Osittain samaa mieltä
Maaseudulle rakentamista tulee helpottaa. Etenkin pitää varmistaa se, että fiksuja kylämäisiä keskittymiä pystytään maaseudulle luomaan. Nykyinen kantatilatarkasteluun pohjautuva järjestelmä ja etenkin sen yksinuottinen noudattaminen johtaa herkästi kylien pirstoutumiseen. Kunnan on mahdollista kaavoittaa tiiviimpiä kyläkokonaisuuksia, ja tähän suuntaan Kajaanissakin pitäisi mennä.
Täysin vapaata rakentaminen ei tietenkään voi olla. Esimerkiksi rantarakentamisessa pitää huolehtia luonnosta ja vesistön laajoista virkistyskäyttömahdollisuuksista. Toisaalta pitää varmistaa, että rakennukset ja tontit soveltuvat pysyvään asumiseen. Säädöksillä on siis joku tarkoitus ja niitä tarvitaan. Mutta tämänhetkinen, hyvin tiukka tulkinta, pitää muuttaa joustavammaksi.
- Peruskoulujen määrää on vähennettävä Kajaanissa.
Eri mieltä
Kajaanissa kouluverkkoa on jo supistettu varsin paljon edeltävinä vuosina. Jonkin verran verkkoa on varmasti järkevä supistaa: esimerkiksi Soidinsuon koululaisten siirtyminen Lehtikankaan monitoimitaloon. Supistamispainetta toki on enemmänkin, koska pienet ikäluokat ovat kohta tulossa kouluikään. Toisaalta Kainuun osalta olemme saaneet vuosikymmenten jälkeen positiivisia muuttoliikeuutisia ja samoin syntyvyys on nyt korkeampi kuin vielä pari vuotta sitten.
- Kaupungin on nykyistä aktiivisemmin elävöitettävä keskustaa.
Täysin samaa mieltä
Kyllä. Keskustan eteen on toki tehty paljon: Raatihuoneentori, kävelypainotteinen Kauppakatu, Rantapuisto. Keskusta on varsin viihtyisä ja nyt Raatikeskuksen valmistuttua Raatihuoneentorin seutu elävöityy varmasti lisää.
Katujen parannuksia on edelleen tarpeen tehdä – esimerkiksi Kauppakadun pätkä Raatihuoneentorilta Biorexille päin kaipaa kipeästi remonttia.
Yksi hyvä tapa keskustan elävöittämiseksi ovat erilaiset tapahtumat. Niihin on tarpeen taas panostaa, kun koronalta kyetään.
- Kajaaninjoen yli tarvitaan uusi silta Kruununpuodinmäelle.
Täysin eri mieltä
Ei tarvita. Kruununpuodinmäensilta tuhoaisi viihtyisän sekä luonto- ja kulttuuriarvoiltaan merkittävän Karolineburgin seudun. Lisäksi silta on ihan tolkuttoman kallis.
Kajaaniin ei edes välttämättä tarvita uutta siltaa. Olisi syytä selvittää, miten yksisuuntainen autoliikenne Linnansillalla toimisi. Tällä tavoin saataisiin enemmän tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille – Linnansilta kun on varsin turvaton. Jos uusi silta välttämättä tarvitaan, on Ponttonisillan paikka siihen paras.
- Kajaanin on käytettävä Loiste-rahoja veroprosentin alentamiseen
Ihan vähän samaa mieltä
Käytännössä Loiste-rahoilla alennetaan veroprosentin nostopainetta. Loisteen vähemmistöosuuden myynnistä saadut rahat on sijoitettu erilaisiin rahastoihin. Näistä sijoituksista tulee vuosittain jonkin verran tuottoa. Osa tästä tuotosta voidaan tulouttaa ja käyttää kaupungin menojen kattamiseen. (Tällöin esimerkiksi verotuloja tai asiakasmaksuja ei tarvita niin paljoa.)
Tärkeää on, että sijoitettua pääomaa ei syödä – vaan päinvastoin, että sijoitettu pääoma koko ajan hieman kasvaa. Näin ollaankin rahoitustyöryhmän (jonka jäsen olen) valmistelemassa sijoitusstrategiassa linjattu.
