Minä puhun nyt kahdesta asiasta: luonnosta ja lapsista.
Aloitan lapsista. Edeltävissä puheenvuoroissa on jo hyvin pohjustettu ja perusteltu sitä, miksi lapsiin panostaminen on tärkeää. Se on ensinnäkin itseisarvollisesti tärkeää, eli ylipäätänsä ihmisten ja sitä kautta yhteiskunnan pitää huolehtia lapsista.
Se on lisäksi järkevää, myös taloudellisesta näkökulmasta. On aivan päivänselvää, että varhainen puuttuminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Ja sitä varhaiskasvatukseen panostaminen nimenomaan tarkoittaa.
Päivähoitoon voi panostaa monella eri tavoilla. Niitä tapoja onkin hyvä selvittää kattavasti ensi vuoden aikana: varhaiskasvatuksen osittainen maksuttomuus, ryhmäkokojen pienentäminen sekä päivähoitomaksujen alentaminen. Yksi aivan selvä tasa-arvoisuutta oikeasti lisäävä asia on subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen. Kuvaavampi termi olisikin tasa-arvoinen päivähoito-oikeus, koska kyseessä nimenomaan on jokaiselle lapselle taattava tasa-arvoinen oikeus.
Sitten puhun luonnosta.
Kaupunkistrategian yksi neljästä kasvuteemasta on Resurssiviisautta luontokaupungissa. Sen teeman mittariksi on sorvattu tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi: -40 % vuoden 2009 tasosta vuoden 2030. Se tavoite on linjassa Kioton maailmanlaajuisen sopimuksen mukaan, ja se on myös Euroopanlaajuisen kaupunkien vapaaehtoisen ilmastositoumuksen mukainen tavoite.
Kuitenkin nyt kansainvälisen ilmastopaneelin, eli IPCC:n, viimeisimmän raportin myötä on herätty siihen, että Kioton sopimuksen mukaiset tavoitteet eivät ole riittäviä. Eli on todennäköistä, että tuotakin tavoitetta pitää jossain vaiheessa vielä kiristää. Se nähdään nyt parhaillaan Katowicessä käytävien ilmastoneuvottelujen tuloksista.
Tärkeä asia on huomata se, että päästöt ovat jo nyt vähentyneet. Lähes 20 % vuodesta 2009 vuoteen 2017. Eli suunta on hyvä ja oikea. Eli asettamamme tavoite ei ole mitenkään mahdoton.
Tavoitteeseen pääsemiseksi on kaksi keskeistä asiaa. Ensiksi se, että ymmärretään eri toimien vaikuttavuus. Tehdään asioita, joilla on vaikutusta – eikä näperrellä pikkuasioissa.
Ja se, että jokaisen kaupunkikonsernin toimijan on oikeasti mietittävä toimenpiteitä. Myös teatteri ja ammattikorkeakoulu voivat osaltaan edistää resurssiviisautta luontokaupungissa, vaikka nyt ensi vuoden talousarviokirjaan ei olekaan mitään toimenpiteitä tullut määriteltyä. Vuodelle 2020 sitten.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi myös hiilinieluilla on valtavasti väliä. Suomen tasolla hiilinielut ovat noin puolet päästöistä. Kajaanissa päivitetään nyt parhaillaan maankäyttöpoliittista ohjelmaa. Siinä päätetään myös kaupungin noin 7000 hehtaarin metsäomaisuuden hoidosta. Ja tämän metsäomaisuuden hoidossa pitää tavoitella myös hiilinielutason kasvattamista.
Lopuksi kiitän.
Kun luin talousarvioesitystä ensimmäisen kerran noin kuukausi sitten, ilahduin monta kertaa. Todella hyviä asioita oli nostettu palvelulinjauksiin – esimerkiksi puurakentamisen edistäminen tai humanitäärisen maahanmuuton lisääminen. Kiitos!
Kiitän myös yhteistyöstä vuoden aikana: kaupunkistrategian valmistelu, teatteritilatyöryhmä sekä omistajapoliittiset linjaukset on valmisteltu jämäkästi, keskustellen ja yhteistyön hengessä. Kiitos!
—
Tämä oli pitämäni ryhmäpuheenvuoro Kajaanin kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 10.12.2018.
