Biotalous tarvitaan mukaan maailmanpelastustalkoisiin. Valtavasti potentiaalia on esimerkiksi puurakentamisessa sekä uusissa puupohjaisissa tuotteissa.
Nanosellu voi sopia esimerkiksi 3D-tulostimien materiaaliksi. Ympäristö kiittää, jos vaihtoehtona olisi muovi.
Puun käyttäminen nykyistä enemmän rakentamisessa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Samalla asukkaat viihtyvät.
Puupohjaiset tekstiilikuidut saattavat olla ympäristön kannalta nykyisiä parempi vaihtoehto. Puunjalostuksen sivutuotteita kannattaa jalostaa eteenpäin, esimerkiksi biopolttoaineiksi.
Biotalous osallistuu maailmanpelastustalkoisiin etenkin sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä mahdollisimman paljon sekä huolehtimalla metsäluonnon monimuotoisuuden paranemisesta.
Suomen nykyhallituksen mittavat puunkäytön lisäämistavoitteet ja niiden pohjalta mahdollisesti rakennettavat uudet sellutehtaat tai biopolttoainejalostamot eivät juuri auta maailmanpelastustalkoissa.
Puun käytön lisääminen ei hillitse ilmastonmuutosta. Tämän totesi Suomen ilmastopaneeli, eli ilmastonmuutoksen asiantuntijoista koottu ryhmä.
Biotaloususkovaiset toistelevat, että suomalainen kestävä metsätalous auttaa maailmaa pääsemään eroon fossiilisista polttoaineista, muovista ja ympäristölle haitallisista tekstiilikuiduista. Tässä on kuitenkin useampi mutta.
Ensimmäinen mutta on se, että ilmastonmuutos pohjimmiltaan johtuu liiallisesta luonnonvarojen kulutuksesta. Ei siis auta, että siirrytään luonnonvaroista toiseen – fossiilitaloudesta biotalouteen. Myös kokonaiskulutusta on saatava alaspäin.
Toinen mutta on se, että neljäs teollinen vallankumous tapahtuu parhaillaan. Tekoäly, digitalisaatio ja 3D-printtaus muuttavat arkipäiväämme valtavasti. Parhaimmillaan ne vähentävät luonnonvarojen tarvetta merkittävästi.
Bulkkisellun tuottaminen vessapaperin ja kartonkipakkausten raaka-aineeksi ei kulje tämän teollisen vallankumouksen aallonharjalla, jossa Suomen korkean osaamisen maana pitäisi ehdottomasti olla.
Kolmas mutta on se, että edes suomalainen metsätalous ei ole ekologisesti kestävää. Metsäluonnon monimuotoisuus heikkenee edelleen.
Neljäs mutta on se, että liikenteen ja lämmöntuotannon hyötysuhde paranee huomattavasti kun ne sähköistyvät. Metsä-Suomessa puuta varmaan poltetaan energiaksi tulevaisuudessakin, mutta rannikon kaupunkien kannattaa korvata kivihiili isoilla lämpöpumpuilla, ei puun polttamisella.
Suomi osallistuu maailmanpelastustalkoisiin huolehtimalla, että Suomen nettohiilidioksidipäästöt ovat nollassa muutamassa vuosikymmenessä. Suomi ei voi hamuta vain lisää ja lisää – tällä kertaa biotaloutta. Biotaloutta tarvitaan talkoisiin, mutta keskiössä ovat resurssiviisaus ja kiertotalous.
