Ryhmäpuhe Kainuun maakuntavaltuuston kokouksessa 12.12.2023 Paltamossa.
Puheenjohtaja, viranhaltijat, kollegat ja muut läsnäolijat
Dubaissa on juuri päättymässä 28. kansainvälinen ilmastokokous. Se käydään kriittisessä tilanteessa, jossa maapallon keskilämpötila lyö jatkuvasti uusia ennätyksiä ja esimerkiksi tänä vuonna lämpötilan nousu esiteollisesta ajasta oli tammi-syyskuussa jo 1,4 astetta. On vahvasti osoitettu, että yli 1,5 asteen keskilämpötilan nousu aiheuttaa merkittäviä negatiivisia seurauksia ihmisille, taloudelle ja luonnolle. Tiedeyhteisön äärimmäisen vahva viesti on se, että yli puolentoista asteen polulle ei kannata mennä. Tämä nyt kuitenkin näyttää olevan se polku, mihin ollaan menossa.
Voi tuntua siltä, että tämä ei meitä koske. Varsinkin kun ollaan saatu nauttia aivan ihanasta talvesta jo parin kuukauden ajan. Tämä on globaalissa mittakaavassa poikkeus – Skandinaviassa on selvästi kylmempää, ja muualla selvästi lämpimämpää.
Sitten, perjantaina julkaistiin Suomen luontopaneelin selvitys Suomen luonnon tilasta ja keinoista sen kohentamiseksi. Luontopaneeli oli laadullisesti selvittänyt maaluonnon ja luontotyyppien tilaa todeten, että 70 % Suomen luonnosta on menetetty. Tämä ei tarkoita sitä, että meillä olisi 70 % vähemmän metsää tai puukuutioita. Tämä tarkoittaa sitä, että niissä metsissä on huomattavasti aiempaa vähemmän monimuotoista luontoa. Erilaisia lajeja, erilaisia luontotyyppejä, vaihtelua, lukuisien lajien elinvoimaisia kantoja ja yhteisöjä. Suomen luonto on ihan oikeasti köyhtynyt todella merkittävästi.
Luontopaneelin viesti oli toisaalta lohdullinen: luontokadon suunta voidaan kääntää ja luonnon monimuotoisuutta kohdentaa. Mutta tässä tilanteessa se vaatii massiivisia tekoja.
Arvoisa puheenjohtaja,
Tämän ehkä jonkun mielestä irrallisen alustuksen jälkeen päästäänkin sitten Kainuun liiton ensi vuoden talousarvioon. Sieltä selviää, että maakunnan liiton keskeisenä tavoitteena edelleen näyttää olevan sellutehtaan hamuaminen Kainuuseen. Tämä asia olisi oikeasti syytä jo unohtaa ja siirtyä eteenpäin.
KaiCell-hanke ei ole ekologisesti kestävällä pohjalla. Se ei kiertelemällä ja kaartelemalla muuksi muutu. Tässä hetkessä, juurikin edelläkuvattujen ekologisten tosiasioiden vallitessa, ei ole mahdollista lisätä hakkuita kestävästi. Hakkuita pitäisi sen sijaan vähentää nykytasosta jonkin verran. Jatkuvasti kuulee esimerkiksi uutisia siitä, miten meidän valtion liikelaitoksemme, Metsähallitus, hakkaa äärimmäisen arvokasta metsää eri puolilla Suomea – etenkin täällä Pohjois-Suomessa, myös meillä Kainuussa.
Meidän metsäluonnon tila ei kestä hakkuiden lisäystä ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi hiilinielutason pitäisi kasvaa. Sen sijaan hiilinielutaso on Suomessa romahtanut 2000-luvun alun tasosta, ja metsien hakkuumäärät korreloivat suoraan hiilinielutason kanssa.
Jos ajatuksiin hiipii, että mutta meillä Kainuussa hakataan paljon vähemmän kuin metsät vuosittain kasvavat. Kyllä, näin on. Mutta meiltä Kainuusta viedään puuta mm. Kemin, Äänekosken ja kohta laajentuvan Oulun sellutehtaisiin. Etenkin tätä varten korjattiin 80 miljoonalla eurolla Kontiomäki-Pesiökylä-rataosuuskin. Maakunnallisia hakkuutasoja tarkastellen, Kainuussa ei ehkä ihan kauheasti tarvitse niitä vähentää. Suojelualueiden lisäämisen ja hakkuumäärien vähentämisen paine kohdistuu etenkin Etelä-Suomeen. Mutta ei Kainuussa ole vara lisätä hakkuita sen verran kun oma sellutehdas vaatisi, kun ekologiset reunaehdot halutaan ottaa tosissaan.
Meidän kannattaisi keskittyä nyt muuhun. Ymmärrän, että tämä on vaikeaa – etenkin monelle täällä Paltamossa. Mutta muita mahdollisuuksia meillä on lukuisia.
Biotalouden osalta sahoilla ja sahatavaran jatkojalostuksessa puurakennuksiksi on Kainuun kannalta todella paljon mahdollisuuksia. Meidän tulisikin pyrkiä kaikin keinoin varmistamaan, että Kuhmon puutaloelementtitehtaalle löytyy jatkaja ja että se tekeminen jatkuu Kainuussa. Puurakentaminen kun on ekologisesti hyvin järkevää ja myös Kainuun aluetalouden näkökulmasta äärimmäisen kannatettavaa. Onkin hyvin hyvin harmillista, että Orpon hallitus lakkauttaa kokonaan puurakentamisen edistämisohjelman. Huolettaa myös kovasti, kuinka paljon rakentamisen sääntelyä aiotaan purkaa, koska osa siitä olisi juuri puurakentamista selvästi hyödyttävää.
Puheenjohtaja,
Lisäksi biotalouden saralla voisi löytyä uusia fiksuja avauksia esimerkiksi biohiilen tuotannon ja pyrolyysin saralla. Sekä synteettisten nestemäisten polttoaineiden tuotannosta esimerkiksi hiilidioksidista ja vedystä. Biohiileen saadaan siis varastoitua hiiltä pois ilmakehästä, ja sitä voi käyttää esimerkiksi maanparannusaineena. Tähän liittyen tulisi vahvasti olla mukana vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden – eli siis hiilipäästöjen kompensoinnin – markkinoiden sääntelyn kehittämisessä.
Biotalouden lisäksi Kainuulla on mittavat elinkeinopoliittiset mahdollisuudet muissakin vihreän siirtymän elinkeinoissa. Ja paljonhan meillä jo tehdäänkin juuri oikeaan suuntaan. Kohta käsiteltävä tuulivoimakaava on tässä yksi keskeinen näkökulma, mutta on niitä paljon muitakin.
Haluan sanoa erikseen sen, että me näemme siis Kainuun liiton viranhaltijoiden toiminnan erittäin asiantuntevana ja aktiivisena Kainuun hyväksi. Ja samoin meillä eri puolueiden luottamushenkilöillä on valtavasti yhteistä pohjaa ja yhteisiä näkemyksiä Kainuun kehittämiseksi. Älkää siis ottako yhden asian kritiikkiä kaiken tekemisen kritiikiksi, koska sitä se ei todellakaan ole.
Hyvät kuulijat,
Kokonaisuutta ajatellen me vihreissä näemme Kainuun tulevaisuuden hyvin valoisana. Täällä on paljon elinkeinomahdollisuuksia, täällä on myös luontoa, tilaa ja turvallisuutta. Täällä on ihmisen hyvä elää.
Josta päästäänkin siihen, että Kainuun kehittämisen keskeisin haaste on väestön väheneminen. Toivon, että valtakunnan tasolla vihdoin ja viimein herättäisiin siihen, että nykyisen kehityksen jatkuessa vuosia tästä eteenpäin Itä-Suomi tyhjenee. Se ei ole toivottava kehitys minkään asian kannalta. Vähiten meidän maanpuolustuksen, mutta myös yhteiskunnan laajemman kriisinkestävyyden, huoltovarmuuden ja resilienssin. Ja hyvän elämän.
On hyvä, että tähän väestökehitysasiaan Kainuun liitossa on tartuttu aktiivisesti. Odotamme myös paljon meidän uudelta maakuntajohtajalta, jonka kanssa pääsemme yhdessä ratkomaan Kainuun kehityksen haasteita. 🙂
Väestökehitykseen liittyen meidän täällä pitäisi nykyistä enemmän kiinnittää huomiota alueen ilmapiiriin – siihen, että täällä olisi jokaisen oikeasti hyvä asua ja että jokainen olisi meille tervetullut. Minä näin koen, olenhan tämännäköinen, oikealla sukunimellä varustettu, kirkkoon kuuluva, miehen kanssa avioliitossa elävä kolmen lapsen äiti, joka vieläpä puhuu ymmärrettävää murretta. Mutta tiedän, että ei-kantasuomalaiselta näyttävä tai seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva voi kokea ilmapiirin ahdistavana tai taantumuksellisena. Tähän ei oikeasti ole vara. Tai otammeko oikeasti mukaan yhteisöön ihmisen, jonka sukujen juuret eivät ole satoja vuosia Kainuussa olleet. Ei olisi vara olla ottamatta.
Samoin meidän tulisi panostaa aluekehittämisen naisnäkökulmaan – eli feministiseen elinvoimapolitiikkaan – entistä pontevammin. Ajattelimme Karoliinan kanssa tehdä tähän aiheeseen liittyen valtuustoaloitteen tässä kokouksessa.
Loppuun vielä yksi mitä olennaisin asia: meidän pitää luoda syitä tulla, viihtyä ja jäädä Kainuuseen. Yksi tällainen tekijä on kulttuuri – se vetää, pitää ja lumoaa. Se tekee juuri sitä, mitä me Kainuussa tarvitaan. Se antaa tilaa hengittää, se luo merkitystä, se luo elämää, antaa syyn kohdata, tulla ja jäädä. Siksi Kainuun kulttuuriohjelma ja erilaiset liiton sekä kuntien panostukset kulttuuriin ovat niin olennaisia.
Näillä sanoilla ja ajatuksilla haluan vihreän valtuustoryhmän puolesta kiittää erityisesti eläkkeelle jäävää maakuntajohtaja Pentti Malista, joka on kyllä ahkeralla tavalla toiminut Kainuun puolesta. Haluamme myös kiittää muita viranhaltijoita sekä luottamushenkilökollegoita tästä vuodesta, toivottaa ihanaa joulunaikaa ja suunnata sitten ensi vuoteen uudella tarmolla ja hyvällä yhteistyöllä.
